Palkansaajajärjestöiltä kirje Sipilälle – ”EU-johtajien sitouduttava sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen”
Suomalaiset palkansaajakeskuskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK vaativat yhteisessä kirjeessään pääministeri Juha Sipilälle Suomen hallitukselta toimia sosiaalisten oikeuksien vahvistamiseksi EU-tasolla.
Keskusjärjestöt lähestyvät pääministeriä Göteborgissa 17. marraskuuta järjestettävän EU-huippukokouksen alla. Kokouksessa on esillä Euroopan unionin sosiaalisten oikeuksien pilari, johon on kirjattu 20 työelämään ja sosiaalipolitiikkaan liittyvää tavoitetta.
Näistä esimerkkejä ovat perhevapaisiin kantaa ottava työelämän tasapainoaloite, kirjallisia työsopimuksia koskeva aloite ja epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien sosiaaliturvaa koskeva aloite.
Keskusjärjestöt toivovat Suomen hallitukselta aktiivista panosta aloitteiden eteenpäin viemisessä. Sosiaalisen pilarin tarkoituksena on vahvistaa työntekijöiden oikeuksia, parantaa koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia, kehittää työsuojelua ja sosiaaliturvaa.
Kirjeen allekirjoittaneet puheenjohtajat Jarkko Eloranta, Sture Fjäder ja Antti Palola haluavat tuoda esiin, että Euroopan unionia ei voida kehittää pelkästään talouden toimintaedellytyksiä parantamalla, vaikka kasvu on kehityksen välttämätön edellytys.
Puheenjohtajat muistuttelevat myös Suomen asemasta EU-puheenjohtajamaana vuonna 2019. Palkansaajajärjestöt toivovat, että työmarkkinajärjestöille annetaan hyvissä ajoin mahdollisuus osallistua puheenjohtajakauden ohjelman valmisteluun.
Eurooppalainen palkansaajien keskusjärjestö ETUC osallistuu Göteborgissa sosiaalisesta pilarista käytävään keskusteluun. Göteborgin kokouksen ympärillä järjestetään oheistapahtumia, joihin palkansaajajärjestöt ympäri Eurooppaa osallistuvat. Kaikki suomalaiset keskusjärjestöt osallistuvat tapahtumaan.
Lue kirje kokonaisuudessaan:
Pääministeri Juha Sipilä
EU:n johtajien sitouduttava sosiaalisten oikeuksien vahvistamiseen
EU:n johtajat kokoontuvat 17. marraskuuta Göteborgiin sosiaaliseen huippukokoukseen. Kokouksessa on esillä Euroopan unionin sosiaalisten oikeuksien pilari, johon on kirjattu 20 työelämään ja sosiaalipolitiikkaan liittyvää tavoitetta.
Eurooppalaiset palkansaajat vaativat, että unionin johtajat sitoutuvat sosiaalisten oikeuksien toteuttamiseen. Suomalaiset palkansaajien keskusjärjestöt (PSKJ) edellyttävät sitä myös Suomen hallitukselta. Sosiaalisten oikeuksien pilari on vuosikausiin merkittävin ja laajin eurooppalaisen työelämän uudistamiseen liittyvä asiakirja.
Eurooppalainen palkansaajaliike on peräänkuuluttanut tällaista aloitetta jo useita vuosia. Vasta nykyinen Jean Claude Junckerin johtama komissio on ollut aloitteellinen.
Sosiaalisten oikeuksien pilari antaa EU-instituutioiden yhteisenä sitoumuksena suuntaa niin komission aloitetoiminnalle ja talouspolitiikan ohjausjaksolle kuin neuvoston päätöksillekin.
Pilari on työkalu, jolla voidaan vahvistaa työntekijöiden oikeuksia, parantaa koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia, kehittää työsuojelua ja sosiaaliturvaa. Sosiaalisten oikeuksien parantaminen tuottaa konkreettista hyötyä EU-kansalaisten arkielämään. Samalla kansalaisten luottamus unioniin lisääntyy.
Sosiaalinen pilari ei sellaisenaan muuta EU:n lainsäädäntöä eikä unionin toimivaltaa työelämän sääntelyssä. Palkansaajien näkökulmasta on välttämätöntä, että eurooppalaisen työelämän ja tasa-arvon minimistandardeja kehitetään nykyistä kattavammiksi. Niitä pitää myös päivittää säännöllisesti työelämän muuttuessa.
Tällä hetkellä pilarin sisältöalueella on valmisteilla kolme aloitetta: perhevapaisiin kantaa ottava työelämän tasapainoaloite, kirjallisia työsopimuksia koskeva aloite ja epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien sosiaaliturvaa koskeva aloite.
Pilarin teemoihin liittyy kiinteästi myös lähetettyjen työntekijöiden direktiivin uudistaminen, jossa päätöksenteko on jo loppusuoralla. Keskusjärjestöt toivovat Suomen hallitukselta aktiivista panosta näiden aloitteiden eteenpäin viemisessä.
Palkansaajien keskusjärjestöt pitävät tärkeänä myös sitä, että komission työaikadirektiiviä koskeva tiedonanto vahvistetaan erillisellä toimeenpanodirektiivillä. Lisäksi tuetaan esitystä Euroopan työviranomaisen asettamisesta tukemaan liikkuvien työntekijöiden asemaa. Samaan tavoitteeseen liittyy myös eurooppalainen sosiaaliturvatunnus, joka on toisinaan keskusteluissa nostettu esiin.
Taloutta ja sosiaalisia oikeuksia kehitettävä rinnakkain
Euroopan unionia ei voida kehittää pelkästään talouden toimintaedellytyksiä parantamalla, vaikka kasvu on kehityksen välttämätön edellytys.
Keskusjärjestöjen puheenjohtajat korostavat, että työelämän ja sosiaaliasioiden kysymyksiä on tarkasteltava yhdessä talouskysymysten kanssa. Eurooppalaisen ay-liikkeen tavoite on kytkeä sosiaalisten mittareiden seuranta nykyistä kiinteämmin euroalueen talouden ohjausjaksoon esimerkiksi sosiaalisen tuloskortin avulla.
Talous- ja rahaliito on muun muassa vakauttanut taloutta, alentanut korkoja ja helpottanut matkustavien kansalaisten elämää. Eurooppalaisten hyvinvoinnin taloudellisen perustan turvaamiseksi Euroopan talous- ja rahaliiton rakenteita ja sääntöjä on silti uudistettava.
Nykymuotoisen rahaliiton keskeinen ongelma on, että niin yksittäisiltä euromailta kuin rahaliitolta kokonaisuutena puuttuvat riittävät välineet elvyttävään politiikkaan. Samalla on tarpeen edelleen edistää jäsenmaiden talouksien uudistumista ja parempaa kriisinsietokykyä. Myös hyvinvointia ja talouden vahvistumista tukeville julkisille investoinneille pitäisi olla paremmat edellytykset.
EU-puheenjohtajuus 2019 valmisteltava yhteistyössä
Suomen vuoden 2019 jälkipuolen EU-puheenjohtajuus on tärkeä tilaisuus suomalaiselle johtajuudelle unionin kehittämisessä. Palkansaajajärjestöt toivovat, että työmarkkinajärjestöille annetaan hyvissä ajoin mahdollisuus osallistua puheenjohtajakauden ohjelman valmisteluun.
Yhteistyössä valmistellut tavoitteet antavat järjestöille mahdollisuuden tukea Suomen tavoitteiden eteenpäin viemistä myös omassa eurooppalaisessa yhteistyössään.
Eurooppalainen palkansaajien keskusjärjestö (ETUC) osallistuu Göteborgissa sosiaalisesta pilarista käytävään keskusteluun. Lisäksi se järjestää kokouksen ympärillä oheistapahtumia, joihin palkansaajajärjestöt ympäri Eurooppaa osallistuvat. Mukana ovat myös kaikki suomalaiset keskusjärjestöt.
Jarkko Eloranta SAK:n puheenjohtaja
Sture Fjäder Akavan puheenjohtaja
Antti Palola STTK:n puheenjohtaja