Palkansaajajärjestöt: Maakunnille vastuu työttömien kuntoutustarpeen arvioinnista
Nuorten ja työttömien kuntoutuksen tarpeen arviointiin ja palvelujen sujuvuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota kuntoutusjärjestelmää uudistettaessa, korostavat SAK, Akava ja STTK.
Järjestöt painottavat, että tulevien maakuntien vastuu työttömien työkyvyn arvioimisesta ja kuntoutustarpeen tunnistamisesta on kirjattava selkeästi lakiin. Arvio kuntoutuksen tarpeesta on tehtävä kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta.
– Maakunnan tulee tarvittaessa ohjata työtön Kelaan ammatillista kuntoutusselvitystä varten kuuden kuukauden kuluessa ensimmäisestä palvelutarvearviosta, painottaa johtaja Saana Siekkinen SAK:sta.
– Tämä velvoite on kirjattava selkeästi lakiin. Työnhakijaa auttaa eteenpäin myös digitaalinen työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä, joka maakuntien tulee viipymättä toteuttaa.
Palkansaajakeskusjärjestöt pitävät hyvänä sitä, että Kela järjestää jatkossakin vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ja korvaa kuntoutuspsykoterapian.
– On tärkeää, että eri puolilla Suomea on tasavertaiset mahdollisuudet saada psykoterapian palveluja. Kuntoutuspsykoterapian on syytä säilyä Kelan vastuulla kunnes saadaan varmuus siitä, että tulevat maakunnat pystyvät huolehtimaan palvelusta, järjestöt tähdentävät.
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistusta pohtinut kolmikantainen komitea ehdottaa jatkoselvitystä siitä, miten nykyistä tehokkaammin voidaan ehkäistä nuorten siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä.
– Tämä on tärkeää, jotta saamme tuettua nuorten kykyä opiskella, ehkäistyä syrjäytymistä ja pidennettyä työuria, toteaa lakimies Paula Ilveskivi Akavasta.
Myönteistä on, että komitea ehdottaa useita toimia työterveyshuollon roolin vahvistamiseksi työssäkäyvien kuntoutuspalveluihin ohjaamisessa ja niiden seurannassa, vaikka ehdotukset työterveyshuollon moniammatillisesta työskentelyotteesta jäivät vaillinaisiksi.
– Työterveyshuollon tulee nykyistä useammin käyttää työkykykoordinaattoria kuntoutusprosessin suunnittelussa sekä työntekijän työhön paluun tukemisessa, huomauttaa sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi STTK:sta.
Hän korostaa, että palvelut on räätälöitävä saumattomasti yhteen niin, ettei väliinputoamisia enää tulevaisuudessa tapahdu.
Komitea luovutti esityksensä tänään sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle ja perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle. Komitean raportti on yksimielinen ja siinä on kaikkiaan 55 ehdotusta kuntoutuksen parantamiseksi Suomessa.
Lue lisää – Tanska myöntää avokätisesti rahaa työttömien palveluihin – ”Kannattava sijoitus”