Kuvaaja: SAK
Lomalla sairastuminen EU-tuomioistuimen käsittelyyn
Työtuomioistuin on pyytänyt ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta siitä, onko Suomen vuosilomalaki EU-oikeuden vastainen. Asia koskee yksityissektorin työntekijän oikeutta siirtää vuosilomalla sairastuessaan lomapäiviä pidettäväksi myöhemmin myös neljää viikkoa pitemmän loman tilanteessa.
Yli vuoden kestäneissä työsuhteissa lomaa on viisi viikkoa. Vuosilomalaki asettaa näihin lomiin sairausajasta kuusi omavastuupäivää, joita työnantaja käsittelee lomana eikä maksa niiltä sairausajan palkkaa.
Euroopan unionin tuomioistuimelta on pyydetty ennakkoratkaisua myös siitä, voiko työntekijä vaatia sairastumistilanteessa loman siirtämistä välittömästi ja samalla suoraan työnantajaltaan sairausajan palkan maksamista omavastuupäiviltä.
– Oikeus vuosilomaan ja ansaitun vuosiloman suoja ovat EU:n työaikadirektiivin ja perusoikeuskirjan piirissä. Niiden tulkinnat ratkaisee viime kädessä unionin tuomioistuin, SAK:n lakimies Jari Hellsten sanoo.
EU-tuomioistuimeen lähetettävässä jutussa on kyse Auto- ja kuljetusalan työntekijöitä edustavan AKT:n ja Satamaoperaattorit ry:n välisestä vuosiloman siirtoa ja sairausajan palkkaa koskevasta kiistasta.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on vastustanut tapauksen EU-tuomioistuimeen lähettämistä. EK:n näkemyksen mukaan nykyinen tilanne on EU-säännösten mukainen.
EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä on useampia tapauksia, joissa ansaittua, neljää viikkoa pitempää lomaa tai sitä vastaavaa, työsuhteen päättyessä maksettavaa lomakorvausta on suojattu kokonaisuudessaan. Tämän linjan soveltaminen voi hyvin perustein johtaa vuosilomalain omavastuupäivien katsomiseen EU-oikeuden vastaisiksi.
– Oikeuskäytäntö osoittaa, että meillä on asiassa vahvat perustelut eikä AKT:n jutussa ole kyse mistään koepallosta. Tapaus osoittaa myös sen, miten ay-liike puolustaa työntekijöiden oikeuksia ja vie oikeusjuttuja niin sanotusti päätyyn saakka, Hellsten jatkaa.
Hallituksen lakimuutos tuomiolla
Vuonna 2013 vuosilomalaista poistettiin omavastuupäivät EU-oikeuden vastaisina. Samalla loman välitön siirto-oikeus rajattiin kuitenkin koskemaan vain vuosilomalain mukaista lomaoikeutta eli korkeintaan viiden viikon vuosilomaa. Vuonna 2016 Sipilän hallitus muutti lakia ohi kilpailukykysopimuksen niin, että omavastuupäivät koskevat myös viiden viikon lomaa. Käytännössä tämän lainmuutoksen laillisuus joutuu nyt EU-tuomioistuimen ratkaistavaksi.
AKT:n juttua vastaavia tapauksia on SAK:n useampien jäsenliittojen piirissä. Ratkaisu niihin kaikkiin tulee AKT:n oikeudenkäynnin kautta.
Vuosiloma perus- ja ihmisoikeutena
Palkallisen vuosiloman suoja alkaa jo YK:n Ihmisoikeuksien julistuksesta. EU:n perusoikeuskirjassa se todetaan ihmisarvoisten työehtojen erityisenä ilmentymänä. Perusoikeutena sitä ei voida myöskään tulkita supistavasti esimerkiksi niin, että lomalla sairastuttaessa omavastuupäivät hyväksytään. Perusoikeuskirjan vuosilomamääräyksen ehdottomuuden voi Hellstenin mukaan perustellusti katsoa johtavan työnantajien välittömään korvausvastuuseen omavastuupäivistä.
Johannes Waris
Lue lisää – Työtuomioistuimen päätös