Mahdollisuus vaikuttaa pitää työntekijän terveenä

Joka neljäs suomalainen kärsii vähintään lievistä työuupumusoireista. Vakavasta työuupumuksesta kärsii noin kolme prosenttia työntekijöistä.

Työuupumus ilmenee laaja-alaisena väsymyksenä, joka ei enää hellitä normaalilla levolla, sekä asennemuutoksina itseä ja työtä kohtaan. Työntekijä saattaa esimerkiksi ryhtyä epäilemään työnsä mielekkyyttä ja omaa pystyvyyttään.

Työuupumus ei ole pelkästään yksilön ominaisuus ja työyhteisö voi hyvin ehkäistä työuupumusta ja auttaa jaksamaan. Mutta miten?

SAK:n työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntijana hiljattain aloittanut Anne Mironen lähtee mielellään liikkeelle perusasioista.

– Kun työn tekemisen perusedellytykset ovat kunnossa, on myös työyhteisö tyytyväisempi ja jaksaa työssä paremmin. Käytännössä se tarkoittaa turvallisia ja terveellisiä työoloja, Mironen sanoo.

Perusasioihin kuuluu muun muassa selkeät töiden järjestelyt ja yhteiset, toimivat pelisäännöt.

– Vaikea se on tehdä töitä, jos koko ajan risoo.

Kunta-alalla pari vuotta sitten tehty tutkimus osoittaa, että työelämän laatuun liittyvät asiat ajavat työntekijöitä sairauslomalle jopa useammin kuin elämäntapatekijät kuten päihteet, tupakointi ja liikunnan puute.

– Usein työn organisointi on se joka mättää, sanoo Mironen.

Työkuorma saattaa jakaantua työpaikalla epäoikeudenmukaisesti. Mironen muistuttaa, ettei kyse ole pelkästään työn määrästä vaan myös laadusta.

Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön tärkeää

Työntekijän vaikutusmahdollisuudet ovat keskiössä toimivaa ja työuupumusta ehkäisevää työyhteisöä kehittäessä.

Anne Mironen painottaa johtamisen merkitystä.

– Tässä puhutaan oikeudenmukaisesta johtamisesta. Työntekijällä on oltava tunne, että häntä kuunnellaan. Työpaikan pelisäännöt eivät myöskään saa muuttua riippuen siitä kenestä on kyse. Sellainen myrkyttää nopeasti työilmapiirin.

– Jos työntekijä ymmärtää, mihin päätökset perustuvat ja kokee, että häntä kuunnellaan, tämä luo kokemuksen oikeudenmukaisuudesta. Peräänkuulutan aitoa vuoropuhelua työpaikoilla. Työntekijä on usein paras asiantuntija omassa työssään.

Toimiva työyhteisö kaikkien etu

Toimivaan työyhteisöön panostaminen on myös työnantajan etu.

– Se tuo mukanaan todistetusti vähemmän häiriöitä, vähemmän poissaoloja, parempaa laatua ja usein ihan rahallista plussaa viivan alle, Mironen sanoo.

Hän muistuttaa, että jokainen työyhteisön jäsen on itse vastuussa työuupumusta ehkäisevän ja luottamusta rakentavan työilmapiirin luomisesta.

– Kaikista työkavereista ei tietenkään tarvitse pitää, mutta jokaista pitää kunnioittaa.

Työyhteisön avoimuuden kulttuuri on myös sitä, että uskaltaa kysyä, jos jokin on epäselvää.

– Ei tarvitse pelätä sitä, että paljastuu, ettei osaa jotakin, sanoo Mironen.

Työyhteisöissä, joissa autetaan ja tuetaan työkaveria tarvittaessa, ja yleisesti koetaan, että työntekijät arvostavat toinen toisiaan, esiintyy vähemmän työuupumusta.

Positiivinen palaute puuttuu

Suomalaista työkulttuuria moititaan usein puutteista palautteen ja varsinkin positiivisen palautteen antamisessa.

– Kun menee hyvin, ei sanota mitään. Suu avataan vasta, kun löytyy jotain moitittavaa, kuvailee Anne Mironen.

Hän muistuttaa, että hyvin toimivissa työyhteisöissä ei saa tuudittautua hyvänolontunteeseen ja luottaa, että hommat sujuvat hyvin ja kitkatta tulevaisuudessakin. Toimintaa on arvioitava tasaisin väliajoin.

Johannes Waris