Työsuhteen vähimmäisehdoista sovittava työehtosopimuksin – Ulkoistaminen ja julkisten palvelujen kilpailuttaminen arvelluttavat suomalaisia (21.5.2000)
Julkisten palvelujen kilpailuttaminen arveluttaa suomalaisia yhä enemmän. Peräti 84 prosenttia suomalaisista uskoo, että julkisten palvelujen kilpailuttamisessa on menty liian pitkälle, jos se merkitsee heikennyksiä työntekijöiden palkkatasoon tai työsuhdeturvaan. Toisaalta yhä harvempi (34 %) uskoo kilpailuttamisen välttämättömyyteen. Tämä käy ilmi Suomen Gallupin Työmarkkinailmasto-tutkimuksesta, johon helmi-maaliskuussa haastateltiin 1005 yli 15-vuotiasta suomalaista. Erityisen huolissaan kilpailuttamisesta ovat alemmat toimihenkilöt (92 %) ja työntekijät (88 %).
Myös työpaikkojen toimintojen ulkoistaminen huolestuttaa kansalaisia. Näkemykset asiassa jakautuvat jonkin verran: puolet (49 %) pitää ulkoistamistrendiä vääränsuuntaisena kehityksenä, kolmannes (37 %) taas oikeansuuntaisena. Niukka enemmistö (52 %) uskoo ulkoistamisen hyödyttävän yritysten kannattavuutta, mutta vielä useampi (67 %) pelkää sen heikentävän työntekijöiden asemaa. Myös näkemykset ulkoistamisen vaikutuksesta tuotteiden ja palvelujen laatuun jakautuvat: reilu kolmannes (37 %) pelkää kielteisiä vaikutuksia laatuun, neljännes (24 %) kansalaisista taas odottaa laadun paranevan ulkoistamisen myötä. SAK:laista laadun parantamiseen uskoo 18 prosenttia ja laadun heikkenemiseen 50 prosenttia. Ulkoistaminen on jo useiden vuosien ajan ollut selvä suuntaus työelämässä.
Työsuhteen vähimmäisehdoista sovittava työehtosopimuksin.
Työmarkkinailmastotutkimuksessa selvitettiin kansalaisten työehtosopimuksiin liittyviä näkemyksiä ja odotuksia. Asia on erityisen ajankohtainen kun työsopimuslakia uudistettaessa parhaillaan väännetään kättä työehtosopimusten yleissitovuudesta. Oheisista työsuhteen vähimmäisturvaa ja työntekijän neuvotteluasemaa koskevista tuloksista julkistettiin ennakkotietoja aiemmin keväällä.
Kolme neljästä suomalaisesta (73 %) uskoo, että työntekijät ovat heikoilla, jos palkoista ja muista työsuhteen ehdoista sovitaan kokonaisuudessaan työpaikoilla. Varmimpia asiasta ovat työntekijät (79 %) toimihenkilöt (78 %), mutta myös johtavassa asemassa olevien (63 %) ja yrittäjien enemmistö (53 %) myöntää, ettei yksittäisen työntekijän neuvotteluasema ole kovin vahva. Puolueiden kannattajista vahvimmin tätä mieltä ovat Vasemmistoliiton (89 %), SDP:n (86 %) ja vihreiden (77 %) kannattajat, mutta myös keskustan kannattajien (65 %) ja kokoomuslaisten enemmistö (53 %) on samaa mieltä.
Peräti 84 prosenttia suomalaisista uskoo, että työsuhteen vähimmäisehdoista tulee sopia työehtosopimuksin, sillä yksittäinen työntekijä ei pysty tasavertaisesti sopimaan palkastaan työnantajan kanssa. Työehtosopimusten merkitys tunnustetaan kaikissa väestöryhmissä. Erityisen tärkeänä työehtosopimusten antamaa vähimmäisturvaa pitävät SAK:n ja STTK:n jäsenet, mutta myös yrittäjien enemmistö (54 %) pitää tärkeänä, että työsuhteen vähimmäisehdoista sovitaan työehtosopimuksin. Kaikkien suurten puolueiden kannattajat korostavat työehtosopimusten merkitystä: voimakkain kanta on SDP:n (90 %) ja Vasemmistoliiton (91 %) kannattajilla, mutta sama vakaus on myös Vihreillä (85 %), kokoomuslaisilla (82 %) sekä keskustan kannattajilla (79 %).
Vain kolmannes (35 %) suomalaisista olisi valmis antamaan työnantajalle oikeuden palkata työntekijä työsuhteeseen niillä ehdoilla, joilla tämä työtä suostuu tekemään, ilman mitään työehtosopimuksia.
Ahtisaaren työ työllisyyden puolesta saa kansalaisilta kiitosta.
Viime aikoina on usein esitetty, että Suomessa vallitsee samanaikaisesti korkea työttömyys ja työvoimapula. On väitetty, etteivät työttömät haluakaan työllistyä. Suomalaiset torjuvat kevään työmarkkinailmastotutkimuksessa jyrkästi näkemykset työttömien työhaluttomuudesta. Kolme neljästä suomalaisesta (72 %) ei usko, että työllistyminen olisi kiinni vain omasta itsestä. Voimakkaimmin väitteen työhaluttomuudesta torjuvat työttömät itse (90 %) sekä työntekijät (76 %) ja alemmat toimihenkilöt (74 %). Vahvimmin työttömiä syyllistävät kokoomuslaiset (46 %) sekä maanviljelijät (41 %), mutta heistäkään enemmistö ei pidä työttömiä syyllisenä omaan työttömyyteensä. Uudellamaalla ja erityisesti pääkaupunkiseudulla uskotaan vahvimmin, että työtä aina tekevälle riittää. Pohjois- ja Itä-Suomessa taas ollaan karvaimmin koettu, ettei työn saanti ole välttämättä omasta halusta kiinni.
Suomalaisten mielestä vakavimmin on työttömyyden vähentämiseksi edelleen toiminut ammattiyhdistysliike. Peräti 61 prosenttia suomalaisista uskoo ammattiyhdistysliikkeen toimineen vakavissaan työllisyyden parantamiseksi. Erityisen voimakkaasti ay-liikkeen toimiin työttömyyden nujertamiseksi uskovat alle 35-vuotiaat.
Seuraavaksi suurimman arvostuksen työllisyyden hoidosta suomalaiset antoivat keväällä virkakautensa päättäneelle presidentti Ahtisaarelle. Suomalaista 53 prosenttia uskoi Ahtisaaren tehneen vakavissaan työtä työttömyyden voittamiseksi. Myös hallituksen työllisyystoimiin uskoo yli puolet kansasta (51 %). Työnantajien työhön työllisyyden hyväksi uskoo 41 prosenttia, oppositioon 38 prosenttia ja Suomen Pankkiin 20 prosenttia suomalaisista. Kaikki toimijat saavat tässä mittauksessa kaikkien aikojen parhaan arvosanan työllisyyden hoidosta. Eniten on puolen vuoden aikana kasvanut arvostus presidentti Ahtisaaren (15 prosenttiyksikköä) ja hallituksen (14 prosenttiyksikköä) työllisyystoimia kohtaan.
SAK on etujärjestöistä edelleen arvostetuin. Suomalaista 57 prosenttia ilmoittaa arvostavansa SAK:ta paljon tai melko paljon. Seuraavaksi arvostetuimpia ovat STTK (45 %), Suomen Yrittäjät (44 %) ja Akava (41 %). Teollisuuden ja työnantajain Keskusliitto TT:tä arvostaa 38 prosenttia ja MTK:ta 36 prosenttia suomalaisista. SAK saa suomalaisilta tässä mittauksessa kaikkien aikojen parhaan yleisarvosanan: peräti 73 prosenttia suomalaisista antaa SAK:lle arvosanaksi erittäin hyvä tai melko hyvä. Lähes kahdeksan kymmenestä suomalaisesta (78 %) uskoo SAK:n huolehtineen hyvin jäsentensä eduista.
Lisätietoja: SAK:n tiedotuspäällikkö Sari Aalto-Matturi, puh. 0400 508 234