SAK:n Ihalainen ehdottaa: Työsuhteen turvaksi puskurit ja Suomen turvaksi uusi ohjelma
SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen ehdottaa yrityskohtaisten puskureiden rakentamista työntekijöiden työsuhdeturvan parantamiseksi sekä uutta 2000-luvun teollisuus- ja palveluelinkeinopoliittista ohjelmaa, jolla Suomi selviäisi tulevaisuuden haasteista. Ihalainen puhui vappuna Jyväskylässä.
Hänen mukaansa maailmanlaajuinen finanssikriisi paljasti monia asioita. Kansallisvaltiot ja niiden taloudet ovat entistä enemmän tosistaan riippuvaisia. Säätelemätön, keinotteluun perustuva, virtuaalikapitalismin piirteitä saanut ja läpinäkyvyyttä kiertävä markkinatalous ei toimi kestävällä tavalla. Kuplatalous irtosi todellisesta reaalitaloudesta. Kriisi eteni finanssikriisistä talouskriisiin ja sen seurauksesta kasvavaan työttömyyteen.
– Kansainvälisen finanssi- ja talouskriisin tärkein opetus on se, että kansallisvaltioiden poliittinen ohjaus ei yksin riitä kansainvälistyvän talouden, pääomien ja finanssisektorin ylikansallisen toiminnan sääntelyyn. Tarvitaan uusi, maailmanlaajuinen, läpinäkyvä, kansainvälisiä instituutioita vahvistava demokraattinen yhteistyörakenne, Ihalainen totesi.
Uusi vastuuvaraus puskuriksi työntekijöiden työsuhdeturvalle
SAK:n puheenjohtajan mukaan työnantajien vastuuta henkilöstöstään tulee lisätä toteuttamalla erityinen yritysten vastuuvaraus.
– Henkilöstöä varten kerätään hyvinä aikoina yritysten taseisiin pääomaa jokaista työntekijää varten. Varausta voidaan purkaa yrityksen laskusuhdanteen aikana vaihtoehtona lomautuksille ja irtisanomisille joko koulutukseen, kehittämiseen tai uudelleen työllistymiseen. Vastuuvarauksen tavoitteena on rakentaa yrityskohtainen puskuri, jolla parannetaan työsuhdeturvaa.
– Näin osa yrityksen tuloksesta käytetään sen tärkeimmän voimavaran, työvoiman, turvallisuuden parantamiseksi ja osaavan työvoiman pitämiseksi yrityksessä myös huonompina aikoina. Erikseen tulisi selvittää voidaanko verotuksellisesti kohdella lievemmin inhimilliseen pääomaan – eli työvoimaan – kohdistuvaa investointia, Ihalainen ehdotti.
Maan hallitus on hänen mielestään ollut omissa elvytystoimissaan liian varovainen ja uskonut liikaa yleisten, pääomaa suosivien veronalennusten politiikkaan. Kestävämpien ja työllistävien investointien tai rakentamisen vauhdittaminen on jäänyt taka-alalle.
Budjettiriihestä uusi elvytyspaketti
– Tämän takia hallituksen on varauduttava viimeistään elokuun budjettiriihessään rakentamaan seuraava työllisyyttä, osaamista ja pidemmän aikavälin kasvun kivijalkoja vahvistava elvytysohjelma. Maan hallituksen käynnistämä pidemmän aikavälin kasvua ja investointeja koskeva ohjelmatyö on tervetullut hanke, mutta nyt tarvitaan välittömiä uusia elvytystoimia. Suomen keskeiset vientialat ovat kaikki suurten haasteiden ja rakennemuutosten edessä, Ihalainen vaati.
Hänen mukaansa moni saattaa ajatella, että teollisuus on Suomessa iltaruskon ala ja saakin hiipua, mutta tämäkin talouskriisi on jo osoittanut sen, että jos vienti ei vedä, se heijastuu koko yhteiskuntaan työttömyytenä ja talousvaikeuksina.
– Siksi ehdotan, että laajalla valmistelupohjalla – vastikään valmistuneen innovaatiostrategian tavoitteet mielessä pitäen – laaditaan Suomelle 2000-luvun uusi teollisuus- ja palveluelinkeinopoliittinen ohjelma. Palvelusektorin merkitystä ja osuutta myös viennin osalta on vahvistettava.
Uskottava avaus koko vientisektorille
Seuraavan sopimuskierroksen neuvottelut ovat nyt käynnistyneet liittotasolla. Pääosa sopimuksista päättyy vuoden 2010 alkupuoliskolla. Neuvottelut teknologiateollisuudessa ovat tiivistymässä. Metalliliiton valtuusto on kutsuttu koolle viikon päästä arvioimaan neuvottelutilannetta ja ratkaisuvaihtoehtoja.
– Alan tilanne on poikkeuksellisen haasteellinen: tilaukset ovat vuoden takaisesta supistuneet (46%) tuntuvasti ja kajastusta paremmasta ei vielä näy. Lomautusten ja työttömien määrät ovat kasvussa. Siksi pyrkimys pitkään sopimusturvaa antavaan, heikennyksistä vapaaseen, pidempikestoiseen sopimukseen on hyvä. Varmaankin osa pidemmän sopimuksen palkantarkistusasemista joudutaan jättämään – taloustilanteen sumuisuudesta johtuen – neuvottelujen varaisiksi irtisanomismahdollisuuksin.
Palkankorotuksia ostovoiman turvaamiseksi Ihalaisen mukaan kuitenkin tarvitaan. Näin myös siksi, että seuraavien vuosien osalta ostovoimaa tukevien veronkevennysten liikkumatila on aikaisempia vuosia rajatumpi. On syytä antaa kaikki tuki sille osapuolten vakavalle tavoitteelle, että teknologiateollisuudessa syntyy lähiviikkoina työehdot turvaava, tekstiuudistuksia sisältävä ja ostovoimaa tukeva sopimusratkaisu.
– Taloustilanteen haasteellisuus ja vientisektorin merkitys tunnustaen olisi toivottavaa, että teknologiateollisuuden rinnalla – ajallisesti lähekkäin – myös muilla keskeisillä viennin aloilla saataisiin uudistettua työehtosopimukset. Koko vientisektorin pidempikestoisten sopimusten yhtäaikainen rakentelu toisi uskottavan avauksen seuraavan sopimuskierroksen toteutukselle.
– Tämä lisäisi myös hallituksen mahdollisuuksia arvioida elokuun budjettiriihessä omia uusia elinkeinopoliittisia, työllisyyttä ja muita talouden elvytystoimia koskevia linjauksiaan – mukaan lukien kuntien talouksien tukitoimet. Hallituksen yritys koplata kuntien valtiontuet pienillä palkoilla työskentelevien naisten palkkamalttiin on tahditon ja ristiriidassa hallituksenkin korostaman samapalkkaisuustavoitteen kanssa. Palvelusektorin palkansaajilla on oikeus myös palkankorotuksiin seuraavan sopimusratkaisun osana, Ihalainen totesi.
Viimeinen vappupuhe SAK:n puheenjohtajana
SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen piti Jyväskylässä viimeisen vappupuheensa järjestön puheenjohtajana. SAK:n Jyväskylän alueen paikallisjärjestön tilaisuudessa hän muisteli pitäneensä puheen joka vappuna vuodesta 1970 lähtien kahta vuotta lukuun ottamatta.
– Paikkamme on jatkossakin ihmisen puolella, heikompien asialla maamme menestystä unohtamatta, Ihalainen päätti puheensa.