Tasavertaisuus ei toteudu palvelualojen paikallisessa sopimisessa (18.5.1999)

– Palvelualojen sopimuskentässä on puutteita, jotka estävät tasavertaisuuden toteutumisen paikallisessa sopimisessa, totesi SAK:n osastopäällikkö Kirsti Palanko-Laaka tiistaina SAK:n ja Palvelutyönantajien ”Yhteistyö työpaikoilla – avain paikalliseen sopimiseen” -seminaarissa Turussa.

– Toisin kuin teollisuudessa, palvelualoilta puuttuvat sellaiset neuvottelutasapainoon vaikuttavat sopimusjärjestelyt kuten sopimusperusteinen irtisanomissuoja, ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat menettelyt sekä koulutukselliset oikeudet.

Paikallisen sopiminen on palvelualoilla oleellisesti vähäisempää kuin teollisuudessa. Syitä tähän Palanko-Laaka näki neuvottelukulttuureissa ja alojen erilaisuudessa.

– Paikallinen sopiminen edellyttää onnistuakseen luottamuksellisuutta ja avointa tiedonkulkua työelämän osapuolten välillä. Valitettavan usein järjestäytyneet työehtosopimuksiin sidotut yritykset joutuvat kilpailemaan villien yritysten kanssa, joilla Keskustan työreformi on elävää elämää lakien ja sopimusten alituksineen.

– Lisäksi teollisuudessa haetaan paikallisesti ratkaisuja työpaikan tuotannollisiin pullonkauloihin, kun taas palvelualoilla suuntana konsernikohtainen henkilöstöpolitiikka. Palvelualoilla ei siis paikallisesti sopien ratkota työssä esiin nousevia ongelmia, joissa myös työntekijöille tulisi luoda uudenlaisia vaikutusmahdollisuuksia.

– Taloudellisen kasvun oloissa paikallinen sopiminen voi tulevina vuosina saada avarampaa liikkumatilaa. Työnantajat ovat pyrkineet sillä luomaan oikeudellisen apparaatin työehtosopimuksista poikkeamiseen. Ammattiyhdistysliikkeelle paikallinen sopiminen merkitsee laajempaa yhteistyötä, jossa mukana ovat myös työn sisältöön ja organisointiin liittyvät kysymykset sekä palvelualoilla erityisesti työvoiman käyttötavat. Parhaimmillaan paikallinen sopiminen on myönteinen kilpailutekijä yritysten välillä ja luo edellytykset yritysten menestykseen kovenevilla markkinoilla.