Lauri Lyly: Kykyä sopimiseen pitää hyödyntää

Viiden viime vuoden aikana työmarkkinajärjestöt ovat tehneet useita suuria ratkaisuja: kolme keskitettyä tuloratkaisua, työurasopimuksen ja eläkeratkaisun.

– Suomessa on näyttöjä siitä, että työmarkkinajärjestöt pystyvät tekemään isoja ratkaisuja. Se on yksi syy, miksi hallitus on esittänyt järjestöille yhteiskuntasopimuksen tekemistä.

Pari vuotta sitten solmittu työllisyys- ja kasvusopimus parantaa Suomen kilpailukykyä Saksaan nähden kolmella prosenttiyksiköllä, vaikka tuottavuuden erot otettaisiin huomioon.

– Työmarkkinaratkaisuilla voidaan tehdä kilpailukykyhyppyjä, Lauri Lyly totesi SAK:n työmarkkinaseminaarissa Helsingin Katajanokalla tiistaina.

Lyly kuitenkin tähdentää, että kilpailukyvyn parantamiseen tarvitaan muitakin toimia.

– Kilpailukykyyn vaikuttavat muun muassa tuotevalikoima, tuottavuus, investoinnit ja osaaminen sekä innovaatiot, johtaminen ja tekniikan hyödyntäminen. Nämä puolet ovat jääneet keskustelussa vähälle.

Työelämäuudistukset mukaan neuvottelupöytään

SAK:n puheenjohtaja ihmettelee hallitusohjelmaan valittujen rakenteellisten uudistusten valikoimaa.

– Ovatko koeajan pidentäminen, vuoden pituisen määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ilman perusteluja, paikallisen sopimisen lisääminen ja työttömyysturvan leikkaaminen niitä toimenpiteitä, jotka laittavat Suomen talouden kuntoon?

SAK:n mukaan hallitusohjelman työelämäuudistukset on otettava mukaan yhteiskuntasopimusta koskeviin neuvotteluihin.

Nykyiset työehtosopimukset päättyvät vuodenvaihteessa 2016–2017. Puheenjohtaja Lyly korostaa, että yhteiskuntasopimus syntyy vasta siinä vaiheessa.

– Nyt ollaan vasta laittamassa prosessia liikkeelle.

Lylyn mukaan neuvottelupöytään voidaan kantaa paljonkin asioita. Eri asia on, miten ne menevät läpi.

– Olemme hakemassa ratkaisua, joka oikeasti vaikuttaa työpaikoilla, mutta emme hinnalla millä hyvänsä. Yritämme hakea niitä keinoja, joilla työelämä saadaan tuottavaksi.

Pauli Vento / SAK