Palkansaajat ratkaisevat
Suomalaisen työn tulevaisuus ja työelämän oikeudenmukaisuus ratkaistaan Euroopan unionissa. Toukokuussa valittava europarlamentti päättää lähivuosina, miten se edistää työntekijöiden asioita ja kenen etuja se ajaa.
Viime europarlamenttivaaleissa palkansaajat jättivät äänestämättä ja työelämän asiat ovat edenneet hitaasti tai hautautuneet kokonaan. Nyt on aika vauhdittaa työntekijöille tärkeiden asioiden etenemistä.
Työsuojeludirektiivi on syytä ottaa naftaliinista, työaikadirektiivi pitää nostaa yhdeksi seuraavan kauden tärkeimmistä työelämähankkeista. Joukkokanne olisi oivallinen väline työntekijöiden eriarvoisuuden purkamiseen tai tilanteisiin, joissa työnantaja rikkoo räikeästi työntekijän oikeuksia tai on jättänyt palkat ja korvaukset maksamatta.
Viime eurovaaleissa vain 40 prosenttia suomalaisista vaivautui äänestämään. Nyt ammattiyhdistysliike muistuttaa äänestämisen tärkeydestä. On kysymys työn tulevaisuudesta Suomessa ja Euroopassa. Siitä, että työllä voi elättää itsensä ja perheensä.
Palkansaajakeskusjärjestöjen ja liittojen yhteinen Ääniä Suomesta -kampanja muistuttaa, että palkansaajien ääni ratkaisee.
Yhteiset pelisäännöt tarpeen
Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston FinUnionsin johtaja Pekka Ristelä pitää tarpeellisena eurooppalaisille yhteisiä työelämän pelisääntöjä, katsoopa asiaa sitten yhteisten eurooppalaisten arvojen tai kapeammin suomalaisten oman edun näkökulmasta.
– Helppoa näiden puolustaminen ei silti aina ole. Joillekin EU-päättäjille näyttää olevan työntekijöiden oikeuksia tärkeämpää tukea yritysten vapautta hyödyntää halvinta mahdollista työvoimaa. Jotkut toiset taas vastustavat kaikkia EU:n säädöksiä ihan periaatteen vuoksi ja tulevat sitä kautta – ehkä ymmärtämättään – heikentämään suomalaistenkin työntekijöiden mahdollisuuksia pitää kiinni oikeuksistaan.
– Jos joku kertoo puolustavansa suomalaista työntekijää ja vastustavansa EU-tason sääntelyä, hänen on syytä selittää, millä muulla keinolla työehtojen polkeminen ja epäreilu kilpailu saadaan kuriin, Ristelä haastaa ehdokkaat täsmentämään kantojaan.
Osaaminen korostuu
Euroopan maat eivät kilpaile kansainvälisillä markkinoilla halvoilla massatuotteilla. Päinvastoin. EU-maiden on varmistettava eurooppalaisen osaamisen, teknologian ja palvelujen olevan maailman huippua.
– Euroopan unioni on kokonaisuudessaan samankaltaisten työelämämuutosten edessä kuin Suomikin. Osaamisvaatimukset kasvavat jos ja kun keskitytään huipputason teolliseen tuotantoon ja palveluihin, muistuttaa SAK:n koulutuspäällikkö Mikko Koskinen.
Koskinen korostaa, että osaamista pitää pystyä kehittämään työn ohessa ja myös työuran välissä. Monilla eurooppalaisilla on edessään ammatin vaihto. Tämän lisäksi työelämän ja oppimisen perustaitoja pitäisi pystyä ylläpitämään ja kehittämään läpi työuran.
Korkea osaamistaso johtaa parempaan työn tuottavuuteen, mikä puolestaan mahdollistaa kestävän hyvinvoinnin eurooppalaisille.
Työaikasuoja turvattava
Suomalaisten palkansaajien seuraavan parlamenttikauden tärkeimpiä tavoitteita on työaikadirektiivin uusiminen. Työntekijöiden työaikasuoja on turvattava ja työaikadirektiivin porsaanreiät on tukittava.
SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila pitää työaikasuojaa ja sen kehittämistä tärkeänä.
– Työajasta ei saa tulla pelinappula, jolla haetaan kilpailuetuja, Antila muistuttaa. Onhan liian pitkään työskennellyt ja väsynyt työntekijä vaaraksi itselleen ja ympäristölleen.
– Jos työajalla aletaan kilpailla ja maat alkavat murentaa työajan pituuteen sekä työn ja lepoaikojen vuorotteluun liittyviä säännöksiä, niin pahimmillaan palataan sadan vuoden takaiseen työaikatodellisuuteen.
Joukkokanne apuvälineeksi
Joukkokanteen tarpeellisuus korostuu tilanteissa, joissa työntekijä ei yksin uskalla haastaa työnantajaansa oikeuteen, vaikka työnantaja olisi räikeästi rikkonut työntekijän oikeuksia tai jättänyt palkan tai loma-ajan korvaukset maksamatta.
Joukkokanne ja se, että työehdot ovat samoja, on tärkeää sen vuoksi, että liikkuvista työntekijöistä suurin osa on vähemmän koulutettuja eikä heillä ole senkään vertaa mahdollisuuksia valita työtään ja puolustaa oikeuksiaan kuin koulutetuimmilla, jos heilläkään on
SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto muistuttaa että lähetetyistä työntekijöistä on surullisia esimerkkejä Olkiluodosta. Itse asiassa siirtotyöntekijät on lähetettyjä työntekijöitä kuvaavampi sana. Tilanteet, joissa siirtotyöntekijöitä voidaan härskisti käyttää hyväksi, johtavat siihen, että täällä vakituisesti asuvat jäävät työttömiksi.
Lehto arvioi, että joukkokanteella on monia käyttömahdollisuuksia. EU:ssa joukkokanne on kytketty paitsi lähetettyihin myös tasa-arvoon ja muuhun yhdenvertaisuuteen. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioissa joukkokannetta voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun eri ryhmiä kohdellaan eri tavalla. Esimerkiksi työntekijäasemassa olevilta vaaditaan lääkärintodistus mutta toimihenkilöt saavat olla kolme päivää poissa omalla ilmoituksella.
Työsuojelustrategia tarpeen
Euroopan unionin komissio ei ole uusinut työsuojelustrategiaansa, vaikka sekä työntekijät että työnantajat ovat sitä vaatineet. Tästä syystä työsuojelulainsäädännön kehittäminen on lähes kokonaan pysähtynyt ja tärkeät uudistukset ovat tekemättä. Seuraavan komission ja parlamentin on välittömästi tartuttava työsuojelustrategian uudistamiseen ja annettava uusia säännöksiä henkisestä työsuojelusta ja työergonomiasta.
TEAMin työympäristösihteeri Kari Mäkelä vaatii EU-alueen yhteisiin työsuojeluongelmiin ratkaisuja. Stressi, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, altistuminen kemiallisille tekijöille ja tasa-arvokysymykset sekä edelleen suuret tapaturmamäärät odottavat ratkaisuja. Uutena haasteena ovat työelämän rakenteiden muutokset. Lisäksi työolosuhteita ja työsuojelusäädösten noudattamista tulisi valvoa kaikissa jäsenmaissa nykyistä tehokkaammin.
– EU:n parlamenttivaaleissa ratkaistaan, onko Euroopassa vallalla työntekijöiden turvallisuudesta huolehtiva politiikka vai päinvastoin. Kysy ehdokkaaltasi, aikooko hän vaatia komissiolta työsuojelun parantamista, Mäkelä kehottaa.
Aino Pietarinen