Työperäisen stressin ennaltaehkäisy on tärkeää
Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet työperäistä stressiä koskevasta suosituksesta. Tarkoituksena on muistuttaa työperäisen stressin haittavaikutuksista ja korostaa niiden ennaltaehkäisyn merkitystä. Lisäksi tavoitteena on kiinnittää huomiota työperäisen stressin tunnusmerkkeihin ja esitellä toimenpiteitä, joilla haitallista työperäistä stressiä voidaan ehkäistä ja hallita.
EU:n työmarkkinakeskusjärjestöt UNICE/UEAPME, CEEP ja EAY solmivat 8.10.2004 työperäistä stressiä koskevan puitesopimuksen. Suomessa se pannaan täytäntöön nyt laaditulla suosituksella.
Työperäisen stressin ennaltaehkäisyllä ja hallinnalla voidaan edistää työhyvinvointia, tuottavuutta ja tuloksellisuutta. Pitkäaikainen altistuminen stressille saattaa aiheuttaa työntekijälle terveysongelmia ja työnantajalle kustannuksia. Kaikkea stressiä ei voida pitää työperäisenä. Sen vuoksi työpaikalla on tärkeää tunnistaa merkit, jotka voivat olla osoituksena haitallisesta työperäisestä stressistä.
Haittavaikutusten ennaltaehkäisy on keskeisessä roolissa. Jokainen työyhteisön jäsen voi omilla toimillaan ja asenteillaan vaikuttaa työperäisen stressin ennaltaehkäisyyn ja hallintaan. Avoimella ja rakentavalla vuoropuhelulla edistetään työperäisen stressin havaitsemista ja mahdollisten ongelmien ratkaisemista.
Mikäli työpaikalla tunnistetaan työperäisen stressin aiheuttama ongelma, keskusjärjestöt suosittelevat, että ongelmaan tartutaan mahdollisimman pikaisesti. Toimenpiteet voivat liittyä esimerkiksi johtamiseen ja tiedonvälitykseen. Työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan kehittäminen hälventää erityisesti muutostilanteisiin liittyvää epävarmuutta.
Stressin haittoja ehkäisevien toimenpiteiden vaikuttavuutta tulee arvioida säännöllisesti yhteistyössä henkilöstön kanssa.
AKAVA
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Kirkon Työmarkkinalaitos KiT
Kunnallinen työmarkkinalaitos KT
Valtion työmarkkinalaitos VTML