Juha Antila muistuttaa, että loppiaisen ja helatorstain ajankohta vaihtelee.
Miksi arkipyhistä pidetään kiinni?
SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antilan mielestä nykysysteemi on toimiva, eikä Suomessa ole arkipyhiä muuta Eurooppaa enemmän.
− Arkipyhät eli loppiainen ja helatorstai ovat osa ”työelämän vuosikelloa”. Niillä on oma kulttuurinen ja hyvinvoinnillinen merkityksensä, kuten on vapulla, pääsiäisellä, itsenäisyyspäivällä ja joululla.
Tarvitaanko pyhiä keskellä viikkoa?
− Loppiaisen ja helatorstain ajankohdat määräytyvät kirkkovuoden pääjuhlista, joulusta ja pääsiäisestä. Ne eivät sijoitu kalenteriin sattumanvaraisesti. Loppiainen ei aina ole viikolla, se kiertää viikonpäivissä kuten joulunpyhätkin. Välillä loppiainen on arkipäivänä ja välillä viikonloppuna kuten joulukin.
Onko Suomessa poikkeuksellisen paljon arkipyhiä?
− Ei. Suomessa on kolme aina arkipäivänä vietettävää arkipyhää. Luku on pienempi kuin Euroopassa keskimäärin. Esimerkiksi Britanniassa niitä on seitsemän, Saksassa viisi, Tanskassa kuusi jne. Suomessa ja Ruotsissa on samanlaiset arkipyhäkäytännöt. Mielestäni nykyinen systeemi on toimiva eikä arkipyhien vähentämistä voi ainakaan perustella sillä, että muissa EU maissa niitä olisi vähemmän kuin meillä.