Iiris Pitkäaho on lähihoitaja ja ay-aktiivi. Hän on havainnut, että nuorilla on suuri tiedon tarve, esimerkiksi työttömyysturva ja ammattiliittojen tarjoamat palvelut tunnetaan huonosti.
YTK ei ole halvin
YTK eli Loimaan kassa mainostaa olevansa halvin työttömyyskassa ja kertoo tarjoavansa jäsenille turvaa vakuutuksella. Tosiasiassa kumpikaan ei pidä paikkaansa. Työttömyyskassa ei ole halvin eikä turva lähelläkään ammattiliiton tarjoamaa turvaa.
Työttömyyskassojen yhteisjärjestön vuoden 2013 tilastojen mukaan YTK ei tarjoa halvinta työttömyysturvaa. Tonnin palkalla maan 30:stä työttömyyskassasta 25 tarjoaa halvempaa työttömyysturvaa. Kahden tonnin palkalla 17 eli yli puolet kassoista sekä kolmen ja neljän tonnin palkoilla melkein puolet (14 ja 13) tarjoaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan YTK-kassaa edellisemmin.
Ja jos verrataan ammattiliiton jäsenyyden tuomaa turvaa YTK-yhdistyksen oikeusturvavakuutukseen, niin asioista ei voi puhua samana päivänäkään. Vakuutus ei tarjoa minkäänlaista työsuhteisiin liittyvää juridista neuvontaa eikä ota kantaa työehtosopimusten tulkintaan. Näistähän ne työpaikkojen riitatapaukset usein johtuvat ja näissä tilanteissa ammattiyhdistysjäsenyyden tuoma turva on ylivoimainen.
Nuorelle JHL:n kassa halvempi
− YTK-kassa vertasi viime vuodenvaihteen mainoskampanjassaan törkeästi työttömyyskassan maksua ammattiliiton jäsenmaksuun. Me laskettiin JHL:n nuorisofoorumissa alkuvuodesta, mitä työttömyysturva maksaa Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassassa, kertoo nuorisoaktiivi ja luottamusmies Iris Pitkäaho Turusta.
− Moni pitää 99 euron maksua halpana, mutta sitä se ei ole. Ellei sitten palkkasi satu olemaan yli kolme tonnia kuussa. Kolmen tuhannen kuukausipalkasta JHL:läinen maksaa työttömyyskassaan 8,40 euroa kuussa eli 100,80 euroa vuodessa. Tätä alemmilla palkoilla kassamaksu on pienempi. Monen nuoren palkka on aluksi parin tonnin tuntumassa ja tästä palkasta työttömyysturvan saa liitosta 5,60 eurolla kuussa. Vuosimaksuksi tulee vain 67,20 euroa.
Liiton jäsenyys tuo turvaa
Keskustelu nuorten kanssa alkaa kassamaksusta tai sitten jostain työelämän ongelmasta. Vanhainkodissa työskentelevä lähihoitaja Iiris Pitkäaho muistuttaa, että nuoret kohtaavat pätkätyöelämässään helposti ongelmia, joihin he kaipaavat vastauksia.
Pitkäaho korostaa, että työelämän ongelmatilanteissa liiton apu on tärkeää. Luottamusmies voi hoitaa asian, liiton asiantuntija voi ottaa yhteyttä työnantajaan ja usein ongelmat selviävät sillä. Sitten jos joudutaan oikeuteen, niin liiton asiantuntemus, lakimiesten palvelut ja oikeusapu ovat taloudellisestikin merkittäviä.
Liittojen neuvottelemista työehtosopimuksista tulevat lomarahat, työajan lyhennykset, palkalliset äitiys- ja isyysvapaat, sairasajan palkka ja ties mitä sekä tietysti palkankorotukset. Työehtosopimus takaa palkansaajalle edut, vaikka moni nuori luulee, että niistä on säädetty laissa.
Perustelut kuultuaan moni nuori liittyy liittoon. Liiton jäsenyys tuo huomattavasti parempaa turvaa kuin YTK-yhdistyksen oikeusturvavakuutus.
− Kun meillä oli SAK:n Varsinais-Suomen nuoret koolla, niin vuokratyöstä keskustelu jatkui niin pitkään, ettei meinattu saunaan ehtiä. Nuorilla oli asiantuntijalle paljon kysymyksiä. Samoin nollatyösopimusteema aiheutti melkoisen kysymysryöpyn. Usein nuoret eivät vain tiedä, keneltä kysyä, Iris Pitkäaho toteaa.
Työttömyysturva kesätöillä
SAK:n koulutiedotuksessa mukana ollut Iris Pitkäaho on havainnut paljon tietämättömyyttä. Esimerkiksi nuoret eivät tiedä, että he voisivat kartuttaa ansioturvaa jo opiskelun aikaisilla kesätöillä.
− Jos opiskeluaikana saa kesätyöstä palkkaa 1 800 euroa kuussa, niin JHL:n työttömyyskassan maksu on vain 5 euroa kuussa. Kahden kuukauden työssäolon aikana pitää maksaa vain kymppi. Se ei ole paljoa. Ja kun kolmena kesänä on kartuttanut omaa työttömyysturvaansa, niin kuuden kuukauden vaatimus täyttyy. Sitten jos valmistuttuaan jää syksyllä työttömäksi, niin alkaa juosta ansiosidonnainen työttömyysturva. Tätä ei moni tiedä!
Iris Pitkäaho myös kertoo, että JHL:llä on vielä sekin etu, että opiskelijajäsenet maksavat vain kassan osuuden. Liitto tukee opiskelijajäseniä, ettei heidän tarvitse maksaa liiton osuutta.
− Ongelmana tässä on se, että opiskelijajäsenhän voi liittyä työttömyyskassaan vasta kun kesätyöt alkavat. Heitä pitäisi muistuttaa asiasta keväisin, jotta hoksaavat liittyä, korostaa Pitkäaho.
Maksut riskin mukaan
Työttömyyskassamaksut määräytyvät alan työttömyyden mukaan. Jos on paljon työttömyyttä, niin työttömyyskassan jäsenmaksu on korkeampi. Puu- ja erityisalojen, rakennusalan ja metallin työttömyyskassojen maksut ovat tällä hetkellä korkean työttömyyden vuoksi keskimääräistä korkeampia. Kun taas aloilla, joilla on vähän työttömyyttä, kassamaksutkin ovat alhaisia. Esimerkiksi aliupseerit ja rajaturvallisuustyöntekijät maksavat vain 42 euroa vuodessa, lääkärien työttömyys on epätodennäköisintä, sillä heidän maksunsa on vain 23 euroa.
PAMin työttömyyskassan jäsenmaksu on 0,45 prosenttia bruttopalkasta. PAMilaiset maksavat keskimäärin 85 euroa vuodessa. Liiton ja työttömyyskassan jäsenmaksu on yhteensä 1,5 prosenttia ja se on verovähennyskelpoinen.
Työttömyyden kasvu nostaa ensi vuoden alusta myös YTK-kassan maksun 118 euroon vuodessa.
Rajallista turvaa YTK:sta
YTK-yhdistyksen kautta hankittava oikeusturvavakuutus maksaa 18 euroa. Vakuutus on varsin rajallinen, sillä se ei tarjoa minkäänlaista työsuhteisiin liittyvää juridista neuvontaa eikä ota kantaa työehtosopimusten tulkintaan tai yksittäisiin työsuhdetietoihin. Yhdistyksen nettisivuilla kehotetaankin ottamaan näissä asioissa yhteyttä työsuojeluviranomaisiin.
YTK:n oikeusturvavakuutus mahdollistaa lakimiehen avun oikeudellisissa riidoissa, jotka koskevat työnantajan työ- ja virkasuhteen päättämistä. Vakuutus korvaa vakuutetun omat asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, kun työnantaja irtisanoo tai purkaa työsopimuksen. Vakuutus ei korvaa vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. Vakuutuksesta ei ole iloa konkurssitapauksissa, koska se ei korvaa, jos vakuutettu vaatii palkkojaan konkurssipesältä.
Korvauksen saaminen edellyttää puolen vuoden jäsenyyttä yhdistyksessä ja sen omavastuu on 15 prosenttia korvattavista kustannuksista, kuitenkin vähintään 250 euroa.
Aino Pietarinen
Lue uudempi artikkelimme: YTK ei ole aina edullisin työttömyyskassa.