SAK:n historiateos: 70-luku oli tasa-arvon vuosikymmen
Palkkatyöläisille 1970-luku oli työehtojen paranemisen ja tasa-arvon vuosikymmen. SAK voimistui ja vaikutti ratkaisevasti yhteiskunnallisiin uudistuksiin, jotka vauhdittivat Suomea kohti tasa-arvoisempaa ja turvallisempaa työelämää, kirjoittaa SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm keskusjärjestön historian kolmannessa osassa.
– Naisten työssäkäynti lisääntyi vauhdilla, ja samalla naisten ja miesten välinen palkkaero supistui. Työsuojelu parani olennaisesti, kun lainsäädäntö ja valvonta tiukentuivat. SAK:n ajama solidaarinen palkkapolitiikka ja progressiivinen verotus kavensivat tuloerot poikkeuksellisen niukoiksi. 70-luvun lomalait ja eläkelait olivat tasa-arvoratkaisuja, kun harvoille kuuluneet etuoikeudet tulivat yhä useamman palkansaajan osaksi, Bergholm valottaa.
Työolojen parantumiseen Suomessa vaikutti merkittävästi Ruotsin työmarkkinoiden imu. Se tarjosi Suomen työläisille ja ammattiyhdistysliikkeelle etulyöntiaseman palkka- ja työehtosopimusneuvotteluissa, kun vain autolauttamatkan päässä olivat paremmat työolot.
Ruotsin imu ja Neuvostoliiton pelko
– Näen Ruotsin vetovoiman tärkeimpänä syynä myös 70-luvun lakkoherkkyyteen. Vilkas muuttoliike Ruotsiin lopetti työvoiman ylitarjonnan ja aiheutti lopulta työvoimapulan. Siinä tilanteessa työtaistelut olivat usein menestyksekäs keino saada paremmat työehdot, Bergholm katsoo.
Myös Neuvostoliiton pelko vaikutti: valtiovalta ja työnantajajärjestöt ostivat laajoilla tulopoliittisilla kokonaisratkaisuilla yhteiskuntarauhaa, koska he pelkäsivät kommunistien lietsomaa vallankumouksellista lakkoliikehdintää. Tulopolitiikka ei taannut työrauhaa. Suomi nousi 1970-luvulla kansainvälisten työtaistelutilastojen kärkeen.
– SAK ei kuitenkaan kulkenut voitosta voittoon, vaikka yleiskuva 70-luvusta saattaa olla sellainen. Se ei pystynyt vuosina 1969–1977 muovaamaan maailmaa mieleisekseen. Taloudelliset valta- ja omistussuhteet eivät Suomessa olennaisesti muuttuneet. SAK arvosteli purevasti maassa harjoitettua talouspolitiikka, joka ei kyennyt takaamaan tasaista talouskasvua, jatkuvaa täystyöllisyyttä ja hintavakautta.
Myös SAK:n sisällä kuohui. SAK:n ja sen jäsenliittojen päätökset syntyivät usein äänestämällä niin, että enemmistön muodostivat sosialidemokraatit ja vähemmistön kansandemokraatit. Vähemmistökommunistit arvostelivat niin sosialidemokraatteja kuin enemmistökommunisteja.
Tiedot perustuvat SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholmin tuoreeseen teokseen Kohti tasa-arvoa. Tulopolitiikan aika I. SAK 1969–1977.
Tilaa kirja!
Uusinta teosta sekä SAK:n historian aiempia osia voi tilata oheisella lomakkeella. Uusimman kirjan tilaushinta on 30 e + postituskulut, aiempien 5 e + postituskulut.