Globalisaatiorahastoa on hyödynnetty Suomessa vain kerran
Suomi oli ensimmäisten joukossa hyödyntämässä Euroopan globalisaatiorahastoa, kun matkapuhelinkomponenttien valmistaja Perlos lopetti toimintansa Pohjois-Karjalassa vuonna 2007. Sen jälkeen rahastosta ei ole haettu Suomelle tukea.
Perloksen tapaus on esitelty juuri valmistuneessa globalisaatiorahaston väliarvioinnissa, jossa on käyty läpi 15 rahaston alkuaikojen joukkoirtisanomistapausta. Perloksen työntekijöille globalisaatiorahoilla hankittiin lähinnä koulutusta ja ohjaus- ja tukipalveluja.
– Muissa suurissa tuotannon vähennystilanteissa Suomi on hoitanut työntekijöiden avustamisen muutosturvalla ja äkillisen rakennemuutoksen alueille myönnetyillä varoilla. Niiden kautta apua on pystytty järjestämään nopeammin kuin globalisaatiorahastosta, jonka hakemusten käsittelyaikoja on pidetty liian pitkinä, SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Auli Korhonen kertoo.
Rahaston toimet ulottuvat yli 500 hengen työpaikkamenetyksiin
Euroopan globalisaatiorahasto aloitti toimintansa vuonna 2007. Rahastosta tuetaan talouden globalisaation ja siihen liittyvien rakenteellisten muutosten seurauksena työnsä menettäneiden uudelleenkoulutusta ja työllistymistä.
Globalisaatiorahaston toimet ulottuivat alkuvaiheessa vain yli 1000 hengen työpaikan menetyksiin. Talouslaman vuoksi sääntöjä muutettiin vuonna 2009 niin, että korvauksen piiriin pääsivät vähintään 500 hengen työpaikkamenetykset. Samalla rahaston maksamaa osuutta toimien kokonaistuesta nostettiin kahdeksi vuodeksi 50 %:sta 65 %:iin. Korotettu osuus päättyi viime vuoden lopussa, vaikka laman ja talouskriisin loppua ei olekaan näkyvissä.
Nokiasta irtisanottaville voisi löytyä tukea rahastosta
Rahaston 500 miljoonan euron vuosibudjetista on Suomeen haettu vain vajaat kaksi miljoonaa euroa. Suurimmat tuet on maksettu Espanjaan, Saksaan, Irlantiin ja Italiaan. Saksassa globaalirahaston tukea on käytetty mm. Nokian Bochumin tehtaan siirron yhteydessä. Myös Ruotsi ja Belgia ovat hyödyntäneet rahastoa merkittävästi Suomea enemmän.
– Globalisaatiorahastolle voisi olla Suomessa käyttöä juuri nyt Nokian ilmoittamien irtisanomisten johdosta. Tukea tarvittaisiin mm. irtisanottavien työntekijöiden uudelleenkoulutukseen ja ohjaamiseen työvoimapalveluiden toimiin, Auli Korhonen toteaa.
– Sääntöjä tulkitaan eri maissa eri tavoin. Esimerkiksi Portugalissa on hyödynnetty rahaston tarjoamaa mahdollisuutta laskea yhteen pienyritysten työpaikkavähennyksiä, jolloin määrä on noussut yli 500:aan. Tätä sovellusta kannattaisi Suomessakin tutkailla, Korhonen jatkaa.
Globalisaatiorahaston tulevaisuus auki
Euroopan globalisaatiorahaston toimikausi päättyy vuoden 2013 lopussa ja sen jälkeiset linjaukset ovat parhaillaan valmisteilla. Euroopan komissio on esittänyt, että globalisaatiorahaston varoja voitaisiin käyttää myös maatalouden työpaikkojen menetyksiin.
– Aikaisemmin yksittäisten työpaikkojen menetyksiä tai pienyrityksiä ei globalisaatiorahastosta ole voitu tukea. Oma kysymyksensä on se, ovatko maatalousyritykset pienyrityksiä, Auli Korhonen pohtii.
Korhonen arvioi, ettei Suomi pidä rahaston jatkoa tarpeellisena. Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY esittää globalisaatiorahaston yhdistämistä Euroopan sosiaalirahastoon ESR:ään. Sosiaalirahasto on luonteeltaan ennakoiva, osaamista parantava ja syrjäytymistä ehkäisevä, kun globalisaatiorahasto kohdistuu jo tapahtuneiden menetysten korjaamiseen.
– Perloksen tapauksesta kokemusta saaneet viranomaiset ovat toivoneet lisää resursseja työpaikkansa menettäneiden ohjaukseen ja työvoimapalveluihin. Suomi voisi esittää tämänsuuntaisia muutoksia komissiolle, mikäli globalisaatiorahaston jatkamista pidetään viisaana, Auli Korhonen ehdottaa.