Lakkojen osuus työajasta häviävän pieni

– SAK:n laskelmien mukaan työtaisteluiden takia menetettiin viime vuonna yksityisellä sektorilla noin 0,05 prosenttia työajasta. Se tekee kokonaistyöaikaan häviävän pienen loven.

Työtaisteluissa menetetyn työajan määrää kasvattivat vuonna 2015 hallituksen pakkolakiesitykset.

– Pakkolakeja vastustavaan palkansaajien lailliseen mielenilmaukseen osallistui syyskuussa arviolta noin 300 000 työntekijää. Heistäkin suuri osa palasi saman päivän aikana takaisin töihin, Bergholm sanoo.

Tapio Bergholm pitää työrauhan kannalta myönteisenä, että hallitus ilmoitti keväällä luopuvansa pakkolaeista.

– Jos hallitus pitää lupauksensa, luo se hyvät edellytykset Suomen maltillisen työtaistelutilanteen jatkumiselle tänäkin vuonna.

Bergholm muistuttaa, että merkittävä osa tilastoissa näkyvistä työtaisteluista on lyhytaikaisia ulosmarsseja.

– Aiemmin paikallisin työtaistelutoimin vauhditettiin työehtosopimuksen ylittäviä palkankorotuksia. Viime vuosikymmeninä nämä ulosmarssit ovat vaihtuneet surulakoiksi, joilla työntekijät reagoivat muun muassa laajoihin irtisanomisiin.

Laillisuudesta päättää yksinomaan työtuomioistuin

Elinkeinoelämän keskusliitto EK väittää kiirastorstaina julkaisemassaan tiedotteessa, että 60 prosenttia vuoden 2015 työtaisteluista olisi laittomia. Erikoistutkija Tapio Bergholm ihmettelee EK:n hanakkuutta toimia yhtä aikaa syyttäjänä ja tuomarina asiassa, jossa tuomiovalta on aivan toisaalla.

– Työtaistelujen laillisuudesta eivät päätä EK, SAK eivätkä muutkaan etujärjestöt. Päätösvalta asiassa kuuluu yksinomaan työtuomioistuimelle, minkä työnantajapuolenkin pätevät työmarkkinajuristit hyvin tietävät.