Uudistuksilla tähdätään siihen, että työtön työllistyy uuteen työhön mahdollisimman nopeasti, Pirjo Väänänen korostaa.
Toimeliaisuus palkitaan
Työttömyysturva palkitsee jatkossa toimeliaita työttömiä. Aktiivitoimiin osallistuvan ansiosidonnainen päiväraha on pidempi ja osin anteliaampi kuin sohvalle pötköttämään jääneen työttömän.
Viime syksyn raamisopimuksessa polkaistiin käyntiin paitsi työttömyysturvan uudistaminen, myös työuraa jatkavat suositukset. Uudistaminen jatkui työurasopimuksessa ja työuraryhmä jatkaa vielä ehdotustensa jalostamista. Työttömyysturvaan muutokset on suunniteltu tulevan voimaan osin ensi vuoden alussa, pääosin vuoden 2014 alussa.
– Tärkeintä työttömyysturvan uudistamisessa on, että työ- ja elinkeinotoimistoilla on tarjota riittävästi laadukasta koulutusta ja työllistymistoimia, sanoo työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen SAK:sta.
Aktiivisuus palkitaan
Oleellinen muutos työttömyysturvan uudistuksessa on sidonnaisuus työttömyysturvan pituuteen ja aktiivitoimiin. Jos yli kolme vuotta työelämässä ollut työttömäksi jäätyään osallistuu ensimmäisen 250 työttömyyspäivän aikana aktiivitoimiin 40 päivän ajan, ansiosidonnainen työttömyysturva voi kestää 500 päivää. Jos työelämävuosia on alle kolme, ansiosidonnaista turvaa saa 400 päivää osallistuttuaan aktiivitoimiin.
Nykylain mukaan tällaisia velvoitteita ei ole.
Pirjo Väänänen ei pidä muutosehdotusta työttömyysturvan huononnuksena. Uudistuksella pyritään siihen, että aktiivinen työtön työllistyy nopeasti edellisen työpaikan menetettyään. Kaikki hyötyvät – niin työtön itse, yritykset ja yhteiskunta.
Aktiivitoimilla tarkoitetaan työ- ja elinkeinotoimistojen järjestämää koulutusta, työkokeilua, työharjoittelua tai muita toimia nopeaan työllistymiseen ja työttömyyden pitkittymisen estämiseen. Käytännöstä on näyttöä, että jo kolmen kuukauden työttömyys nostaa kynnystä työllistyä. Puolen vuoden työttömyyden jälkeen työllistyminen on jo huomattavan vaikeaa.
Laatua ja tuloksellisuutta
Erilaisia viranomaisten järjestämiä työllistämistoimenpiteitä on ollut 1990-luvun lamasta lähtien. Välillä markkinat villiintyivät ja pitkäaikaistyöttömiä ajettiin istumaan pulpetissa opettajinaan mitä hämäräperäisempiä kouluttajafirmoja. Työtä ei löytynyt kurssitetuille, jotka turhautuivat koko työhallinnon toimintaan.
Pirjo Väänänen korostaakin, että aktiivitoimien täytyy olla laadukkaita ja tuloksellisia.
Kun työttömyysturva sidotaan aktiivitoimenpiteisiin, täytyy taata riittävät resurssit työ- ja elinkeinotoimistoille. Aktiivitoimenpiteisiin osallistumattomuus ja siitä seuraava vaikutus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan pitää johtua henkilöstä itsestään eikä siitä, että paikkakunnalla ei ole tarjota mielekästä koulutusta tai työharjoittelua.
Tuloksellisuus edellyttää Pirjo Väänäsen mukaan myös sitä, että TE-toimistoissa tehdään mahdollisimman nopeasti työttömäksi jääneelle työllistymissuunnitelma.
– Mielestäni on selkeästi nähtävissä, että eri ikäryhmät vaativat erilaisia toimenpiteitä niin työllistymisessä kuin työssä jatkamisessa.
Nuorten työllistämiseen uusia keinoja
Työssä jaksamiseen syksyn raamisopimuksessa päätettiin hakea yhteistä mallia ikäohjelmiin, ja tämä työ on nyt käynnissä. Työurasopimuksessa sovittiin myös erityisesti nuorten työllistymiseen liittyvien keinojen etsimisestä. Keskusjärjestöt sopivat keinoista syyskuun loppuun mennessä, liitot tekevät toimialakohtaiset esityksensä marraskuun loppuun mennessä.
Yritysten osallisuudesta työmarkkinajärjestöt eivät voi sopia, mutta toivoa ne voivat, että yritykset kantaisivat kortensa kekoon. Perehdyttäminen, työnohjaus ja vanhemman polven osaamisen siirto nuorille on yritysten tahdon varassa.
Asiakaslähtöisyys korostuu
Työ- ja elinkeinotoimistoissa eletään jännittäviä hetkiä, sillä niiden työhön on tulossa useita uudistuksia. Palveluiden toimintakonseptia ollaan muuttamassa viranomaiskulttuurista asiakaslähtöiseen kulttuuriin. Rutiinit on tarkoitus hoitaa jatkossa netissä, henkilökohtainen työllistämispalvelu kasvokkain.
Työttömyysturvan muuttaminen aktiivitoimien suuntaan osuu johtaja Vesa Jouppilan mukaan hyvin uudenlaisen työkulttuurin pirtaan. Vesa Jouppila johtaa Päijät-Hämeen työ- ja elinkeinotoimistoa.
– Uskon vahvasti, että TE-toimistojen väki onnistuu aktiivitoimien hoitamisessa, mutta useat yhtäaikaiset muutokset saattavat aiheuttaa viivettä palveluiden pelaamisessa. Kun osa rutiinityöstä siirtyy nettiin, TE-toimistojen ammattitaitoinen väki pääsee toteuttamaan mielekästä työtään eli ohjaamaan työttömiä koulutus- ja urapoluille, Vesa Jouppila sanoo.
Alueilla verkostoiduttava
Jouppila uskoo, että maakunnissa löytyy laadukkaita työttömien kouluttajia.
Työttömyysturvauudistuksen kuten hallintouudistuksen perimmäinen tavoite on löytää työttömille töitä, toissijaisesti muita aktiivitoimia. TE-toimiston tiiviit verkostot alueen yritysten kanssa ovat tärkeitä. TE-toimistojen henkilöstön kouluttaminen uusiin tehtäviinsä on sekin olennaista, jotta uudistusten päämäärät toteutuvat.
Leena Seretin
Lisätietoja työttömyysturvan muutoksista raamisopimuksesta ja työurasopimuksesta