Auli Korhonen
Hallituksen sote-esityksessä monta kysymysmerkkiä
Hallitus tuskin pystyy pitämään lupaustaan sote-palvelujen saatavuuden paranemisesta ja asiakkaiden pompottelun loppumisesta, epäilee SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Auli Korhonen.
Hallituksen sote-esityksessä on monta kysymysmerkkiä, sanoo Auli Korhonen. Hän pelkää, että hallituksen suunnittelemalla mallilla joudutaan ojasta allikkoon. Maakunnista uhkaa syntyä väliporras, joka lisää byrokratiaa ja kustannuksia sote-palveluissa. Ei ole varmaa, että lähipalvelut säilyvät tai niiden saatavuus paranee. Voi jopa käydä päinvastoin.
– Olen huolissani erityisesti siitä, miten sosiaalipalveluiden, kuten äitiysneuvoloiden ja vanhustenpalveluiden saatavuuden uudistuksessa käy.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa keskeisiä tavoitteita on varmistaa palveluiden yhdenvertainen saatavuus ja saumattomat palvelukokonaisuudet sekä kaventaa ihmisten terveys- ja hyvinvointieroja. Hallituksen esitys ei takaa, että nämä tavoitteet saavutetaan, SAK huomauttaa antamassaan lausunnossa.
Uudistuksen avulla hallitus haluaa hillitä sote-palveluiden kustannusten kasvua kolmella miljardilla eurolla. Hallituksen esityksen perusteella näyttää siltä, että kustannuksia ei saada kuriin vaan ne päinvastoin kasvavat entisestään, Auli Korhonen sanoo.
– Hallitus laskee säästöissä ja palvelujen integroinnissa paljon digitalisoinnin varaan. Tässä on ylioptimismia.
Auli Korhonen painottaa, että SAK ei sinänsä vastusta sote-palveluiden siirtämistä maakuntien vastuulle. Pienille kunnille palveluiden järjestämisvastuun siirtyminen maakuntien ”leveämmille hartioille” on perusteltua. Se voi vähentää alueellista epätasa-arvoa ja palvelujen kuntakohtaista kirjavuutta.
Pakkoyhtiöittäminen huono asia
Sote-palvelujen järjestämisestä vastaavat maakuntiin perustettavat palvelulaitokset. Palvelulaitos voi perustaa tytäryhteisöjä ja sen on yhtiöitettävä tuottamansa palvelut. Palveluja voivat tuottaa myös yksityiset yhtiöt ja esimerkiksi säätiöt ja yhdistykset.
– Esitetty malli pirstoo palvelut lukuisten tuottajien vastuulle, joten on vaikea nähdä, miten toimivat palvelukokonaisuudet esimerkiksi vanhusten terveys- ja muissa palveluissa saadaan varmistettua. Esityksessä korostetaan tuottajien vastuuta palvelujen integroinnista, mutta miten se käytännössä toteutetaan, jää auki, Auli Korhonen sanoo.
SAK pitää lakipakettiin kirjattua palvelujen yhtiöittämisvelvoitetta huonona asiana ja huomauttaa, että EU-lainsäädäntö ei tähän pakota.
– Yhtiöittäminen heikentää julkisen palveluntuottajan demokraattista valvontaa. Sote-palvelut ovat keskeisiä yhteiskunnan peruspalveluita ja ne rahoitetaan verovaroin. Siksi niitä ei saa viedä kansalaisten päätöksenteon ulottumattomiin.
Yhtiöittämistä perustellaan palvelujen hinnoittelun avoimuudella, laadun vertailtavuudella ja läpinäkyvyydellä.
– Nämä ovat tärkeitä tavoitteita, mutta ne voidaan saavuttaa myös ilman yhtiöittämistä. Juuri yhtiömuotoinen toiminta mahdollistaa nykyään tietojen salassa pidon.
SAK:ta kaihertaa myös se, että maakuntahallinto on jäämässä hampaattomaksi ja ilman verotusoikeutta. Maakunnat ovat vahvasti valtion ohjauksessa eikä maakuntavaaleilla valittaville edustajille näytä jäävän juuri päätösvaltaa palvelujen järjestämiseen ja tuotantoon.
– Hyvinvointipalvelujen tuottaminen siirretään yhtiöihin, joiden hallinnosta on rajattu pois demokraattisesti valitut luottamushenkilöt. Käytännössä kuntien asukkaiden mahdollisuus päättää lähipalveluista karkaa kauemmas.
Henkilöstön asema osittain epäselvä
Uudistus koskee yli 200 000 sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijää. He siirtyvät kunnista ja kuntayhtymistä maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattein vanhoina työntekijöinä. Toistaiseksi on epäselvää, mikä henkilöstön asema on, kun maakunnista siirrytään palvelulaitoksen tai erillisen yhtiön palvelukseen.
– Henkilöstö on otettava mukaan muutoksen valmisteluun. Tarvitaan riittävän pitkää siirtymäaikaa, kunnollisia muutosturvapaketteja ja henkilöstön uudelleen kouluttamista. Tähän kaikkeen on varattava myös riittävästi rahaa, Auli Korhonen tähdentää.
Hallituksen esityksessä siirtymäajaksi kaavaillaan kahta vuotta, mikä Korhosen mukaan ei riitä.
Työntekijöiden nimikkeiden ja palkkojen harmonisointi on iso savotta, jossa vaarana on palkkojen painaminen alempiin palkkaryhmiin. Hallituksen tavoitteena on pitää palkkojen yhteensovittamisen kustannukset mahdollisimman pieninä. Uudistukselle asetettu kolmen miljardin euron säästötavoite ajaa osaltaan palkkoja alas.
Hallitus valmistelee erillistä lakipakettia asiakkaiden valinnanvapaudesta. Myös maakuntahallinnon järjestämisestä annetaan erillinen lakiesitys. SAK ottaa kantaa niihin, kun ne valmistuvat.
Kuntavaalit vaikuttamisen paikka
Huhtikuussa pidettävistä kuntavaaleista tulee sote- ja maakuntahallintovaalit, sanoo Auli Korhonen. Hän patistaa äänestäjiä valppauteen ja ennen kaikkea käyttämään äänioikeuttaan.
Aluehallinnon uudistaminen on jäänyt sote-uudistuksen varjoon, mutta siinä päätetään palkansaajien kannalta merkittävistä asioista, kuten työllisyyspalvelujen järjestämisestä.
Uudistuksessa palkansaajien vaikutusvalta alueelliseen elinkeino-, työvoima- ja koulutuspolitiikkaan uhkaa kaventua.
– Maakuntien yhteistyöryhmät, joissa työmarkkinajärjestöillä on edustus, eivät näytä jatkavan. Alustavissa esityksissä ei myöskään ole mainintaa alueellisista työsuojelulautakunnista.
SAK:n lausunto sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnoksista
Pirjo Pajunen