Koulutusoikeus tarpeen
Ay-raatilaiset pitäisivät hyvänä, jos koulutusoikeudesta kyettäisiin päättämään. Erityisesti lisää koulutusta kaivataan teollisuuden työpaikoilla, joilla selvästi koulutetaan työntekijöitä vähemmän kuin esimerkiksi palveluiden tai julkisen sektorin työpaikoilla.
Syksyisen raamisopimuksen mukaan työntekijä voi työnantajan määräämällä tavalla osallistua vuosittain kolmen päivän ajan osaamista lisäävään koulutukseen. Järjestelmä, josta neuvotellaan parhaillaan, on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden alussa.
Ay-raatilaiset pitäisivät hyvänä, jos koulutusoikeudesta kyettäisiin päättämään. Erityisesti lisää koulutusta kaivataan teollisuuden työpaikoilla, joilla selvästi koulutetaan työntekijöitä vähemmän kuin esimerkiksi palveluiden tai julkisen sektorin työpaikoilla.
– Ei meitä kauheasti ole koulutettu. Työnantaja on kouluttanut, minkä suoranaisesti on tarvinnut, mutta ammattitaidon lisäämistä tai ylläpitämistä turvaavaa koulutusta ei ole, toteaa Ritva Rissanen Puuliitosta.
– Meilläkin on sen verran monipuolinen työ, paljon kokeita ja toimenkuvat ovat muuttuneet, niin tosi tarpeeseen koulutusoikeus tulisi.
Jos koulutusoikeus saataisiin lakeihin tai sopimuksiin, niin se toisi Rissasen mukaan järjestelmällisyyttä kouluttautumiseen.
Samoilla linjoilla Rissasen kanssa on Metalliliiton Keijo Perttunen.
– Meillä koulutusoikeudella olisi todellakin käyttöä, sillä meillä on erittäin vähän minkäänlaista koulutusta, toteaa Perttunen, jonka mukaan työpaikalla hoidetaan oikeastaan vain lakisääteiset työsuojeluun liittyvät koulutukset. Kaikki muut koulutusehdotukset tuntuvat vaikeilta.
Perttusen mukaan nykytyöelämässä lisäkoulutus olisi tarpeen, jotta työn vaatima ammattitaito säilyisi ja karttuisi. Olisihan hyvä ammattitaito työnantajankin etu.
PAMin Harry Vainio totesi keskustelleensa aiheesta henkilöstöjohtajan kanssa. Siinä todettiin, että henkilökuntaa koulutetaan ammatillisesti jatkuvasti, joten kolmen päivän koulutusoikeus ei hirveästi olisi tuomassa lisää.
– Meillä tämä koulutusoikeus toteutuu aika hyvin. Tosin osa-aikatyöntekijät ovat huonommassa asemassa. Jos koulutusoikeus toisi koulutuksen osa-aikaisillekin, niin se olisi hyvä, arvioi Vainio.
Myös JHL:n Kirsti Lähdesmäen työnantaja kouluttaa väkeään hyvin.
– Meille päivähoidon ihmisille pitää järjestää määrätty määrä lisäkoulutusta. Joten koulutusoikeus tuskin toisi ainakaan meidän kunnassa mitään lisää, arvioi Lähdesmäki.
– Meillä koulutus on suunnattu työhön ja tehtäviin. Koulutuksen määrä hieman vaihtelee vuosittain ja sitä järjestetään tarpeen mukaan. Kuitenkin arvelisin, että tuo kolme päivää tulee keskimäärin hyvinkin täyteen, Lähdesmäki toteaa.
Aino Pietarinen