Työmarkkinoilla varauduttava EU:n laajenemiseen (09.02.)

Euroopan komissio valmistelee parhaillaan unionin yhteistä kantaa itälaajenemiseen. EU:n rajamaista Saksassa on vaadittu seitsemän vuoden ja Itävallassa viiden vuoden siirtymäaikaa työvoiman liikkuvuudelle. Suomi, Kreikka ja Italia eivät ole virallisesti ottaneet siirtymäaikoihin kantaa. Suomen kantaa muovataan helmikuun aikana EU-ministerivaliokunnassa.

SAK:n apulaisosastopäällikkö Matti Viialainen sanoo, että EU:n itälaajenemisen yhteydessä tarvitaan siirtymäaikoja työvoiman ja palveluiden liikkuvuudelle. Siirtymäajat ovat tarpeen, jotta laajeneminen sujuisi hallitusti.

– Nykyisten EU-maiden ja hakijamaiden erot ovat niin suuret. Elintasokuilu on valtaisa, esimerkiksi palkkaerot EU-maiden ja hakijamaiden välillä ovat 5-10-kertaiset, Viialainen perustelee. Hän pelkää, että ilman siirtymäaikoja elintasoerot ja hakijamaiden korkea työttömyys voivat johtaa ennustettua paljon suurempaan maastamuuttoon ja työehtoja polkevien halpatyömarkkinoiden syntyyn.

– Työvoiman vapaalle liikkuvuudelle asetettiin siirtymäaika, kun Espanja ja Portugali tulivat EU:n jäseniksi. Tuolloin palkkaerot uusien ja vanhojen jäsenmaiden välillä olivat kuitenkin huomattavasti pienemmät kuin nyt.

On mahdollista, että EU:hun otetaan uusia jäseniä jo vuonna 2004. Ensimmäiset uudet jäsenmaat ovat todennäköisesti Viro, Puola, Unkari, Tsekki ja Slovenia.

Myös ulkomaalaisten työehdoista huolehdittava

SAK:n hallitus paneutuu itälaajenemisen problematiikkaan maaliskuun kokouksessaan. SAK:n ja jäsenliittojen yhteisessä työryhmässä on mietitty keinoja, joilla EU:n laajeneminen voitaisiin työmarkkinoiden osalta hoitaa mahdollisimman sujuvasti ja niin, että siitä hyötyvät kaikki osapuolet.

SAK:n jäsenliitoissa on jo nyt kerätty tietoja ulkomaalaisia koskevista työlupamenettelyistä ja ulkomaalaisten työntekijöiden työehdoista. Tähän mennessä saatujen tietojen mukaan esimerkiksi palvelualoilla on melko tavallista, että ulkomaalaisille työntekijöille maksetaan alle suomalaisen työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Tapauksia tuli kyselyssä esille mm. pienissä siivousliikkeissä, parturi-kampaamoissa sekä majoitus- ja ravitsemusalalla. Tyypillisesti voidaan ehkä maksaa sopimuksen mukainen peruspalkka, mutta ei minkäänlaisia lisiä tai ylityökorvauksia.

Palvelualojen ammattiliitto PAM aloittaa tänä vuonna pilottiprojektin, jonka avulla pyritään edistämään erityisesti ulkomaalaisten työntekijöiden järjestäytymistä.

– Teemme tämän vuoden aikana selvityksen, jossa pyritään kartoittamaan palvelualoilla työskentelevien maahanmuuttajien asema, kertoo PAM:n kansainvälisten asiain sihteeri Petra Hyvärinen. Projektiin liittyy myös normaalia tiedotustoimintaa, esimerkiksi tiedotustilaisuuksia ulkomaalaisille työntekijöille ja vieraskielisen materiaalin tuottamista.

Lisää aiheesta

Kuuntele SAK:n johtaja Pekka Ahmavaaran haastattelu itälaajenemisesta.