Työnantajien työsuojeluosaamista on parannettava

– Ainoastaan taloustilanne on aiheuttanut aaltoilua työtapaturmien kokonaislukumäärään. Herää kysymys, pitäisikö lainsäädäntöä tarkistaa mm. työsuojeluvastuullisten koulutuksen osalta. Usein työpaikoilla ainoa työsuojelukoulutusta saanut henkilö on työsuojeluvaltuutettu, Raili Perimäki toteaa.

Kun globaalisti toimivien yritysten sijoittumismaita verrataan, Suomi on usein tapaturmataajuksien osalta viimeisellä sijalla. Tampereella pidettyjen Turvallisuusmessujen seminaarissa puhuneen Perimäen mukaan sekin osoittaa, että turvallisuustyössä pitäisi keskittyä aiempaa enemmän perusasioihin – konkreettiseen työn turvallisuuden parantamiseen.

Sosiaali- ja terveysministeriöministeriön kolmikantaisesti sovitussa strategiassa on työsuojelulle asetettu korkeat tavoitteet. Vuoteen 2020 mennessä työpaikkatapaturmien määrän pitäisi vähentyä 20 prosenttia ja ammattitautien määrän 10 prosenttia.

– Tavoitteiden saavuttamiseksi työturvallisuuden edellytyksiä on parannettava. Ilman osaamista, valmiuksia ja työpaikoilla tehtävää yhteistyötä on vaikea hallita työsuojeluasioita. Työnantajien pitäisi kantaa vastuunsa ja perehtyä kunnolla työpaikkansa työsuojelun epäkohtiin, Raili Perimäki vaatii.

Työsuojeluviranomaiset eivät Perimäen mielestä voi yksinään korottaa työsuojelun tasoa. Työsuojelutarkastuksia on suhteessa työpaikkoihin liian vähän ja työsuojelurikosten sanktiot eivät hetkauta ketään alhaisuutensa ja vähäisen lukumääränsä vuoksi.

Pätkätyöntekijöiden asema saatava vakituisten tasolle

SAK pitää isona epäkohtana sitä, että työntekijät ovat työsuojelun ja työterveyden suhteen eriarvoisessa asemassa työsuhdemuodosta riippuen. Osa-aikaiset, määräaikaiset ja aliurakoinnissa työskentelevät perehdytetään työsuojeluun puutteellisesti eikä heille ole järjestetty työterveyshuoltoa. Vakituisilla työntekijöillä voi puolestaan olla hyvinkin laaja työterveyshuolto, joka kattaa myös sairaanhoidon.

Eläketurvakeskuksen tutkimusten mukaan ammatilla ja työllä on suuri merkitys työkyvyttömyyden riskiin. SAK:n edustamilla toimialoilla niin tapaturman kuin työkyvyttömyyden riski on huomattavasti suurempi kuin toimihenkilöillä.

– Työturvallisuuteen ja työolosuhteisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota, jos myös duunareiden työuria halutaan pidentää. Liian moni joutuu työelämän ulkopuolelle pelkästään kehnon työsuojeluosaamisen vuoksi. Lisäksi moni menettää työkykynsä työn kuormittavuuden, väkivallan uhan ja kiusaamisen vuoksi, Raili Perimäki huomauttaa.

Lisätietoja:
Työympäristöasiantuntija Raili Perimäki, puh. 040 522 6285