Julkinen ala ei ole julkisen velan kasvun syy
Saksan valtio on velkaantunut voimakkaasti viime vuosina, vaikka julkisen alan työvoimakulujen osuus Saksan bruttokansantuotteesta on pysynyt samassa melkein viidenkymmenen vuoden ajan.
DGB:n tuore raportti selvittää, että julkisen alan henkilöstökulut ovat pysyneet samalla reaalitasolla vuodesta 1970. Se on ollut koko ajan alle kymmenen prosenttia, ja osuus on jopa laskenut viime vuosina.
Samaan aikana valtion velkaantuminen on kasvanut voimakkaasti. Luvuissa on huomioitu inflaatio ja vastaavat muuttujat.
Poliittisessa keskustelussa julkinen ala esitetään monesti rasitteena, sanoo DGB:n varapuheenjohtaja Elke Hannack.
– Me sanomme, että asia on päinvastoin. Julkinen ala ei ole pulma, se auttaa pulmien ratkaisemisessa. Julkinen velka johtuu viime vuosien kriisipolitiikasta eli viime kädessä pankkien aikaansaamasta finanssikriisistä.
– Paradoksi on, että julkisen sektorin laajenemisesta on tehty syyllinen velkoihin, vaikka pääosa veloista aiheutuu yksityisen sektorin pelastamis- ja tukitoimista, raportti kirjaa.
Julkisen alan työtunnin hinnaksi Saksassa raportti laskee 31,30 euroa. Suomen luku on lähes sama, 32,40 euroa tunnilta.
Heikki Jokinen
Työvoimakulujen osuus laskenut
DGB:n raportin mukaan vuonna 1995 julkisen talouden henkilöstökulujen osuus oli 8,8 prosenttia ja vuonna 2013 vain 7,6 prosenttia.
Samaan aikaan julkinen velka on kasvanut voimakkaasti. Vuoden 1970 parinkymmenen prosentin tasolta on hypätty 72 prosenttiin vuonna 2013. Valtionvelan suurin kasvu liittyi erityisesti vuoden 1973 öljykriisiin, Saksojen yhdistymiseen sekä finanssikriisiin.