Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Uutiset Työmarkkinajärjestöjen sovitta…

Uutinen

Työmarkkinajärjestöjen sovittava keskinäisestä työnjaosta

SAK:n uusi puheenjohtaja Lauri Lyly Kiljavan opistolla. Kuva: Tuulikki Holopainen

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly on kyllästynyt juupas-eipäs-keskusteluun

SAK:n uusi puheenjohtaja Lauri Lyly ehdottaa työmarkkinajärjestöille työnjakosopimusta, jolla sovittaisiin työelämään liittyvien keskeisten asioiden pääsopimispaikat. Hänen mielestään tällaisella työnjaolla päästäisiin eroon työmarkkinakierroksia vaivaavasta juupas-eipäs-keskustelusta liittyen esimerkiksi sopimuksen muotoon ja siihen, mistä asioista milläkin tasolla sovitaan.

– Vaikka neuvottelurakenteet ja -paikat muuttuvat entistä moninaisimmiksi, mihinkään ei katoa tarve viedä yhteisiä asioita ja tavoitteita eteenpäin joko sopimus- tai kolmikantapöydässä. Työntekijöiden kannalta on tärkeää, että tässä onnistutaan jatkossakin, koska kaikkia asioita ei pystytä hoitamaan yhdessä pöydässä. Tämä on ammattiyhdistysliikkeen vaativampia ja suurimpia haasteita. Peruskysymyksiä ovat, miten sitova koordinaatio rakennetaan ja miten autetaan niitä aloja, joissa yhdessä päätetyt asiat eivät etene, Lyly linjasi SAK:n valtuuston kokouksessa pitämässään talous- ja työmarkkinapoliittisessa katsauksessa.

Hänen mukaansa hyvä paikka työnjakosopimuksen kehittelemiselle olisi työmarkkinajärjestöjen yhteinen neuvottelu- ja työrauhajärjestelmää pohtiva työryhmä.

Ajankohtaisessa sopimuspoliittisessa tilanteessa työmarkkinakeskusjärjestöjen pitäisi Lylyn mielestä vielä ennen syksyn varsinaista neuvottelukierrosta avata tietä liittokohtaiselle sopimiselle istumalla yhteiseen neuvottelupöytään. Hänen mielestään keskusjärjestöjen pitäisi auttaa liittokierroksen sopimuspöytiä ratkaisemalla osa yhteisesti esillä olevista asioista.

– Asioita, joista keskusjärjestöt voisivat neuvotella, ovat esimerkiksi työttömyysturvan ongelmakohdat ja yritysten kriisitilanteiden puskurit sekä palkansaajien ostovoimaan liittyvät linjaukset. Tällaisella esisopimisella ei kuitenkaan vietäisi tilaa liittokohtaiselta sopimiselta, Lyly tähdensi

– Kysymys olisi uudenlaisesta, ovia avaavasta sopimustoiminnasta. Vaikka EK:lta on otettu eräissä sopimusasioissa allekirjoituskynä pois, olisi heidänkin syytä käyttää sitä osaa, mikä on vielä jäljellä. Tässä olisi yksi mahdollisuus. Mikäli työehtosopimusratkaisuja ei synny syksyn alkupuolella, joudumme ehkä käyttämään sopimuksetonta tilaa saadaksemme riittävän laajan yhteisen rintaman rakennettua, sellaisen jota työnantajapuoli oikeasti kuuntelee, Lyly sanoi.

Puheessaan Lyly haastoi myös hallituksen ja yritykset voimakkaampaan vastasykliseen elvytystyöhön ja harmaan talouden torjuntatalkoisiin.

Palkansaaja ja työpaikkataso otettava keskiöön

SAK:n uuden puheenjohtajan mielestä on oleellista, että erilaisissa toimintaympäristön muutoksissa katsotaan aina huolella, mitkä muutosten vaikutukset ovat tavallisen palkansaajan ja heidän läheistensä elämään.

– Olemme puhuneet paljon siitä, miten Suomi pärjää. Ehkä nyt on aika siirtää katse enemmän tämänkaltaiseen arkisempaan kysymyksenasetteluun. Uskoakseni luonnollinen ammattiyhdistysliikkeen työalue syntyy tämän kysymyksenasettelun vastuksista, Lyly totesi.

SAK:n keskeistä leipäpuuta on jatkossakin kolmikantaisten asioiden valmistelu ja sopiminen, neuvottelujen asiavalmistelu, ohjaaminen ja koordinointi. SAK on myös neuvottelupuitteiden rakentaja, liittoyhteistyöpöytä ja liittojen tukena toimiva organisaatio. Ne ovat jatkossakin keskeisiä tehtäviämme.

Neuvottelutoiminnan tasavertaisuuden vahvistaminen paikallisella tasolla vaatii Lylyn mukaan työehtosopimuksin määriteltyä laajuutta, osaamisen varmistamista ja jopa työrauhan sekä tulkintaetuoikeuden tarkastelua.

– Tärkeät asiat ja työrauha on sovittava jatkossakin samassa paikassa. Pätkittynyt ja sirpaleinen työelämä vaatii työehtosopimuksien alimpien ohjepalkkojen eli minimipalkkojen nostamista sekä palkkausjärjestelmiä, jotka edistävät oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoisuutta.

– Lisäksi työaikojen pitäisi nykyistä paremmin ottaa huomioon eri elämäntilanteet ja työntekijöiden autonomisuutta olisi työaikojen määrittelyssä lisättävä. Työelämän ja työn sisällön pitäisi kehittyä paremmaksi, että se mahdollistaisi pitemmät työurat, Lyly luetteli.

***

Videotallenne SAK:n uuden puheenjohtajan valinnasta, puheesta ja tiedotustilaisuudesta on nähtävissä SAK-kanavalla osoitteessa http://webcast.magneetto.com/sak.

Lauri Lylyn koko puhe löytyy oikeanpuoleisen palstan linkkien kautta.