TE-toimistoissa työntekijät ovat vähentyneet, vaikka palveltavien määrä kasvaa voimakkaasti.
Työllisyysmäärärahat loppu
Työttömien määrä kasvaa ja pitkäaikaistyöttömien määrä on suorastaan räjähtämässä. Samanaikaisesti palkkatuki- ja starttirahat ovat loppuneet. Valtion tuottavuusohjelma ja säästöt ovat nakertaneet TE-toimistojen henkilöstön määrää noin tuhannella samana aikana kun rakennetyöttömyys on kasvanut sadallatuhannella.
Valtion tuottavuusohjelma on vähentänyt TE-toimistojen henkilökuntaa, vaikka työttömyys kasvaa. Nuorilta loppuvat palkkatukirahat. Suuri osa työllistävistä järjestöistä eivät enää voi palkata ketään ja näin pitkäaikaistyöttömiltä loppuvat työt.
− Työvoimatoimistojen resurssointi on tärkeää jo siksi, koska työttömyyden pitkittyessä työllistyminen vaikeutuu, arvioi Pirjo Väänänen, SAK:n työllisyysasioiden päällikkö.
Työttömäksi joutuvan pitäisi päästä mahdollisimman pian palvelujen piiriin. Voimassaolevien lakien mukaan pitää kahden viikon sisällä tehdä kaikille työttömille haastattelu ja työllistymissuunnitelma. Ja kolmen kuukauden sisällä tarkistetaan suunnitelmaa ja viimeistään silloin pitäisi tarttua toimeen.
− Lakia ei taideta pystyä tällä hetkellä noudattamaan kuin nuorisotakuun piiriin kuuluvien osalta. Työllistymisen kannalta alun toimet ja niihin satsaaminen olisi äärimmäisen tärkeää, muistuttaa Väänänen.
Nuorisotakuu vaarassa
Nuoret kärsivät määrärahojen leikkauksista eniten. Nuorisotakuun sanssi-kortti on tullut juuri tutuksi niin nuorille kuin työnantajillekin, ja sitten loppuvat rahat. TE-toimistot jakavat sanssi-kortteja, mutta kun nuori on saanut lupauksen työpaikasta, niin työvoimatoimistolla ei enää olekaan rahaa.
− Sanssi-kortin tuki maksetaan palkkatukirahoista, joiden loppuminen iskee pahasti etenkin ensimmäistä työpaikkaansa hakeviin.
Erityisen ikävänä Pirjo Väänänen pitää sitä, että palkkatukirahojen loppuminen vesittää nuorisotakuun. Työkokemuksen saaminen on nuorelle ensiarvoisen tärkeää, joten nyt haastetaan työnantajat palkkaamaan nuoria myös ilman tukia.
Yritysten perustaminen viivästyy, koska myös starttirahat ovat loppuneet. Tämä on tullut ikävänä yllätyksenä monille yrityksen perustamista suunnittelevalle.
Pitkäaikaistyöttömät pinteessä
SAK:n työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen korostaa, että työllistämiseen pitäisi satsata mahdollisimman paljon heti, sillä työttömyyden pitkittyessä myös työllistyminen vaikeutuu.
− Palveluja pitäisi tarjota heti, sillä jo kolmen kuukauden työttömyyden on havaittu vaikeuttavan työllistymistä. Ammattitaidon parantamiseen ja osaamisen laajentamiseen olisi hyvä päästä heti. Myös uuden ammatin oppimiseen kannattaisi tarttua rohkeasti, jos entisellä ammattitaidolla ei enää ole mahdollista työllistyä.
Työ- ja elonkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan heinäkuun lopussa oli 381 600 työtöntä työnhakijaa. Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 113 100, mikä on 20 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 130 400 eli 9 300 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.
Aktivointiasteeseen luettavissa palveluissa − työllistettynä, työvoimakoulutuksessa tai kuntouttavassa työtoiminnassa − oli 101 000 henkilöä, mikä on 3 000 vähemmän kuin edellisen vuoden heinäkuussa.
Työttömyyden kasvaessa aktivointiin käytettävät rahat ovat vähentyneet.
Työttömyys tulee kalliiksi
Työttömyyden mahdollisimman nopeaan taittamiseen kannattaa Pirjo Väänäsen mukaan satsata. Työttömyys tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan työtön maksaa yhteiskunnalle 20 000 euroa vuodessa menetettyinä verotuloina ja maksettuina työttömyyspäivärahoina. Tämä luku ei sisällä mahdollisia asumistuen, toimeentulotuen ja terveydenhoidon kulujen kasvua.
− Työllisyysmäärärahojen leikkaaminen on lyhytnäköistä, sillä nopeilla toimilla saataisiin työttömät paremmin työmarkkinoille, muistuttaa Väänänen.
Kurittaminen jatkuu
Pari vuotta sitten uudistettiin työvoimapalveluja mm lisäämällä sähköisiä palveluja. Työvoimaa piti vapautua palvelemiseen, mutta mitenkäs on käynyt? Väkeä on vähennetty entisestään.
Työttömät kertovat, ettei työvoimatoimisto kykene palvelemaan työttömiä. Soittoa ei kuulu, vaikka luvataan. Ajan saanti virkailijalle on kiven takana.
TE-toimisoilla on käytössä keinot työttömien kurittamiseen – karenssit karahtavat herkästi. Jos työtön ei mene juuri sovittuna aikana TE-toimistoon, hän joutuu tulemaan toimeen 60 päivää ilman päivärahaa. Samoin käy, jos toimiston lähetettyä työttömälle kehotuksen hakea jotain työpaikkaa, ei ryhdy heti toimiin. Ei auta, vaikka kirje olisi kadonnut tai sähköposti bittiavaruudessa. Seuraavasta rikkeestä menettää koko työttömyyspäivärahan. Tuen saa takaisin vasta useiden kuukausien työssäkäynnin tai palveluihin osallistumisen jälkeen.
− Kaikki eivät tiedä näistä sanktioista. On hirveä rangaistus työttömälle joutua elämään pitkän aikaa ilman minkäänlaista työttömyyspäivärahaa, Väänänen toteaa.
− Sipilän hallitus on luvannut lisätä työtarjousten määrää ja näin se tulee useissa tapauksissa lisänneeksi myös sanktioita. Parasta toki on, jos työtarjouksen kautta löytyy se uusi kaivattu työpaikka. Työttömien kurittamisesta pitäisi kääntää ajatus nyt enemmän työttömien tukemiseen. Se on kuitenkin työvoimapalveluiden perusajatus.
SAK onkin esittänyt, että karenssien vaikutus työllistymiseen arvioitaisiin kolmikantaisesti.
Aino Pietarinen