Kaikki työ samalle viivalle

SAK:n päälakimies Timo Koskinen pitää yhdenvertaisuuden kannalta olennaisena, että työsuhteen ja yrittäjyyden raja on selkeä.

– Palkkatyösuhteen ulkopuolisia työn teettämisen tapoja on yhä enemmän. Usein kyse on kuitenkin näennäisyrittäjyydestä, jossa työntekijä on riippuvainen yhdestä toimeksiantajasta ilman todellista kilpailutilannetta.

Koskisen mukaan työsopimuslakiin kirjattua työsuhteen tunnusmerkistöä onkin täsmennettävä.

– Jos työ on käytännössä sidoksissa yhteen toimeksiantajaan, joka johtaa ja valvoo työn tekemistä, pitää kyseessä olla työsuhde.

SAK:n päälakimies huomauttaa, että työsuhteen ja yrittäjyyden rajan selkeyttäminen yhdenmukaistaisi myös verottajan, te-keskusten ja työttömyyskassojen tulkintoja. Tällä hetkellä esimerkiksi freelance-työn sivutoimisuutta saatetaan tulkita eri tavoin eri te-keskuksissa, mikä pahimmillaan johtaa työntekijän työttömyysetuuden epäämiseen.

Osa-aikatyölle saatava perusteet

Työnantajat siirtävät yritystoiminnan riskiä työntekijöille myös vuokratyön sekä nollatuntisopimusten ja muun osa-aikatyön kautta. Timo Koskinen ihmettelee, ettei työnantajan tarvitse vieläkään perustella osa-aikatyön käyttöä millään tavalla.

– Osa-aikatyön perusteet olisi hyvä määritellä laissa. Samalla pitäisi tiukentaa työnantajan velvollisuutta tarjota lisää työtä osa-aikaisille työntekijöilleen. Työnantaja ei saisi palkata uusia työntekijöitä, ennen kuin osa-aikaisille on tarjottu olemassa oleva lisätyö. Käytännössä tämä ei toteudu säännöksen väljyyden ja tulkintaongelmien vuoksi.

Työllisyys- ja kasvusopimuksen yhteydessä päätettiin selvittää, miten tehty työaika voisi vakiintua työsuhteen ehdoksi.

– Työajan vakiintumisen kirjaaminen lainsäädäntöön olisi yksi askel, jolla estettäisiin nollatuntisopimusten ja muiden osa-aikatyösopimusten pahimmat väärinkäytökset. Uudistus ei ole kuitenkaan edennyt käytännössä lainkaan työnantajien vastustuksen vuoksi, Koskinen sanoo.

Osa-aikaisten tai määräaikaisten työntekijöiden mahdollisuudet, osaaminen tai uskallus eivät aina riitä omien oikeuksien puolustamiseen työnantajaa vastaan. Ammattiliittojen itsenäinen kanneoikeus lisäisi pätkätyöntekijöiden oikeudellista turvaa.

– Jos ammattiliitoilla olisi mahdollisuus ajaa työntekijöiden asiaa oikeudessa ilman valtakirjaa tai erillistä lupaa, olisi työpaikoilla ilmeneviin epäkohtiin helpompi puuttua, Timo Koskinen toteaa.

Hallitus rapauttamassa pätkätyöntekijöiden turvaa

Pätkätyöntekijöiden aseman parantamista vaikeuttaa nykyisen hallituksen tahto leikata työsuhteen ehtoja. Hallitus esittää muun muassa mahdollisuutta sopia alle vuoden mittainen työsuhde ilman perustetta.

– Miksi työnantaja ei tämän jälkeen palkkaisi kaikkia uusia työntekijöitään ensin määräaikaiseen, enintään vuoden mittaiseen työsuhteeseen? Ja miten työsopimusten laittoman ketjuttamisen voisi lainmuutoksen jälkeen enää riitauttaa, SAK:n päälakimies Timo Koskinen kysyy.

Hallitus esittää myös kaikille uusille työntekijöille nykyistä pidempää koeaikaa. Lisäksi työnantajan velvollisuutta tarjota uutta työtä aikaisemmin irtisanotuille työntekijöille ollaan heikentämässä.

– Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että hallitus haluaa palauttaa pätkätyöntekijöiden aseman vuosikymmeniä taaksepäin, Koskinen huomauttaa.