Ay-liike ja presidentti Halonen toimineet vakavimmin työllisyyden hyväksi

Gallupin työmarkkinailmastotutkimus

Vakavimmin työttömyyden voittamiseksi ponnistelee suomalaisten mielestä edelleen ammattiyhdistysliike, jonka 58 prosenttia suomalaisista uskoo toimineen vakavissaan työllisyyden hyväksi. Lähes yhtä hyvän arvion työstä työllisyyden hyväksi saa kansalaisilta tasavallan presidentti Tarja Halonen (55 %). Ay-liike ja presidentti Halonen saavat ainoina toimijoina suomalaisilta enemmän kiitosta kuin kritiikkiä työstään työllisyyden hyväksi. Nykyisen hallituksen toimiin työllisyyden hyväksi uskoo noin kaksi viidestä suomalaisesta (42 %), työnantajiin (37 %) ja oppositioon (34 %) uskoo joka kolmas. Vain joka viides (20 %) uskoo Suomen Pankin vakavissaan ponnistelevan työllisyyden hyväksi.

Tiedot käyvät ilmi TNS Gallupin työmarkkinailmastotutkimuksesta, johon haastateltiin elo-syyskuussa 1004 yli 15-vuotiasta suomalaista.

TNS Gallupin (ent. Suomen Gallup Oy) Työmarkkinatutkimuksessa on säännöllisesti seurattu, ketkä yhteiskunnassa ovat kansalaisten mielestä vakavimmin toimineet työttömyyden vähentämiseksi. Kansalaisten usko työllisyyden hoitoon on ilmeisesti taas palaamassa, sillä kaikki toimijat saavat tässä mittauksessa muutamaa edellistä mittauskertaa paremman arvion työllisyyden hoidosta.

Ammattiyhdistysliike on joka kerta ollut tässä mittauksessa ylivoimainen ykkönen. Tasavallan presidentti Tarja Halonen on kuitenkin mittaus mittaukselta kuronut tätä välimatkaa ja saa nyt miltei yhtä hyvän arvion työllisyystyöstä kuin ay-liikekin. Myös työttömät turvaavat ennen kaikkea ammattiyhdistysliikkeeseen (55 %) ja presidentti Haloseen (53 %).

SAK:ta arvostetaan kaikissa väestöryhmissä

Työmarkkinailmastotutkimuksessa on vuodesta 1995 seurattu myös etujärjestöjen arvostuksen kehittymistä. Etujärjestöistä arvostetuin joka mittauksessa on ollut SAK, jota tänä syksynä kaksi kolme suomalaista (65 %) ilmoittaa arvostavansa vähintään melko paljon. SAK saa arvostusta tasaisesti eri väestöryhmiltä; vain maatalousyrittäjät suhtautuvat järjestöön melko kriittisesti.

Muut järjestöt saavat suhteellisen tasaisesti arvostusta osakseen. Toiseksi arvostetuimmiksi nousevat tällä kertaa Suomen Yrittäjät (56 %) ja Palvelutyönantajat (53 %). Akavan (51 %), STTK:n (51 %), MTK:n (50 %) ja TT:n (48 %) työtä arvostaa joka toinen suomalainen. SAK:n ykkössijaa lukuun ottamatta järjestys ja arvioiden taso on vaihdellut vuosien kuluessa. Pitkällä aikavälillä järjestökentän arvostus on kuitenkin pysynyt varsin vakaana. SAK:n arvostus on ajan mittaan jopa trendinomaisesti kehittynyt parempaan suuntaan. Työmarkkinailmastotutkimuksen tulokset eivät siis tue Valittujen Palojen esittämiä arviota ay-mielikuvien alamäestä.

Kansalaiset ovat edelleen myös vakuuttuneita suomalaisen sopimusjärjestelmän tarpeellisuudesta. Lähes yhdeksän kymmenestä (87 %) suomalaisesta uskoo että työsuhteen vähimmäisehdoista on sovittava työehtosopimuksilla, sillä yksittäinen työntekijä ei pysty tasavertaisesti sopimaan palkastaan työnantajan kanssa. Kaksi kolmesta tuomitsee ajatuksen, että työnantajilla pitäisi olla oikeus palkata työntekijöitä niillä työehdoilla, joilla yksittäinen työntekijä suostuu työtä tekemään. Vain joka kymmenes antaisi työnantajille täyden oikeuden tällaiseen työehtojen dumppaukseen. Myötämielisiä työehtojen polkumyyntiä kohtaan ovat lähinnä yrittäjät (54 %) ja maatalousyrittäjät (54 %). Tosin yrittäjistäkin vain joka kolmas on täysin varauksettomasti tätä mieltä (32 %).

Suomalaiset suhtautuvat kriittisesti yritysten vastuullisuuteen

Enemmistö ei usko yritysten tuntevan aitoa vastuuta työntekijöistään (57 %). Luottamus yrityksiin on tässä suhteessa heikentynyt viimeisen kahden vuoden aikana. Enemmistö (53 %) ei myöskään usko, että yritykset Suomessa palkitsisivat oikeudenmukaisesti työntekijöitä näiden työstä yritysten kannattavuuden parantamiseksi. Kuitenkin usko palkitsemisen oikeudenmukaisuuteen on hiukan voimistunut kahden vuoden takaisesta.

Kansalaiset suhtautuvat aiempaa kriittisemmin yritysten tapaan huolehtia yhteiskunnallisista velvoitteistaan. Useampi kuin kahdeksan kymmenestä (83 %) ei haluaisi ostaa sellaisen yrityksen tuotteita tai palveluja, joka laiminlyö yhteiskunnalliset velvoitteensa tai suhtautuu henkilöstöönsä välinpitämättömästi. Lähes kolme neljästä (70 %) suomalaisesta on sitä mieltä, että ”voittojen tavoittelusta ja omistajien hellimisestä on tehty työelämässä pääasia ja unohdettu työntekijät heidän tarpeensa. Vielä useampi (74 %) toteaa, että yritysjohdon puheet maltista ja uhrauksista ovat epäuskottavia, koska he vain ajavat itselleen lisäetuja.

Ulkomaalaismyönteisyys lisääntynyt, varovaisuus tärkeää maahanmuuttopolitiikassa

Enemmistö suomalaisista on edelleen varovaisen ulkomaalaispolitiikan kannalla. Nykyisen työttömyysasteen vallitessa suomalaiset eivät myöskään vielä ole kovin vakuuttuneita siitä, että lähivuosina ulkomaalaista työvoimaa tullaan tarvitsemaan seuraavan työvoimapulan helpottamiseksi. Asenteet ovat kuitenkin tässä muuttuneet hiukan myönteisemmiksi. Suomalaisista 70 prosenttia korostaa edelleen varovaisuutta ja vaatii rajoituksia maahanmuutolle. Yhä useampi kuitenkin suhtautuu maahanmuuttoon aiempaa myönteisemmin. Kasvussa on myös niiden osuus, jotka uskovat, että Suomi 10-15 vuoden sisällä tarvitsee tuntuvasti lisää ulkomaalista työvoimaa (44 %). Enemmistö (61 %) kuitenkin edelleen uskoo, että ulkomaalaisen työvoiman lisäämisestä on turha puhua kun työpaikat eivät tule riittämään edes suomalaisille itselleen.

SDP puolueista vahvimmin palkansaajien asialla, keskusta kasvattanut välimatkaa kokoomukseen

Puolueista palkansaajien asialla on kansalaisten mielestä edelleen parhaiten SDP, jonka useampi kuin joka toinen (54 %) arvioi ajaneen palkansaajien asioita vähintäänkin melko hyvin. SDP saa ainoana puolueena kansalaisilta enemmän kiitosta kuin kritiikkiä palkansaajien hyväksi tehdystä työstä. Muut puolueet jäävät pakkasen puolelle. SDP on palkansaajapuolueena myös onnistunut kasvattamaan etumatkaansa muihin suurempiin puolueisiin.

Vasemmistoliiton kykyyn hoitaa palkansaajien asioita uskoo 42 prosenttia suomalaisista ja keskustan palkansaajaidentiteettiin 39 prosenttia. Keskustan etumatka kokoomukseen on kasvanut: kokoomuksen kykyyn ja haluun hoitaa palkansaajien asioita uskoo vajaa kolmannes suomalaisista (31 %), ja vihreiden reilu neljännes (28 %) kansalaisista. Joka viides (21 %) uskoo RKP:n toimineen palkansaajien hyväksi

Puolueiden palkansaajaidentiteettiä kysyttiin suomalaisilta viimeksi ennen kevään eduskuntavaaleja. Mielenkiintoista kyllä, Vasemmistoliiton, kokoomuksen, vihreiden ja RKP:n saamat arviot työstä palkansaajien hyväksi ovat täsmälleen samat kuin helmikuussa. Sen sijaan päähallituspuolueet SDP ja keskusta ovat parantaneet asemiaan kansalaisten mielissä: SDP kahdella ja keskusta kuudella prosenttiyksiköllä.

SDP saa arvostusta palkansaajamyönteisyydestä kaikilta väestöryhmiltä. Parhaimman arvion työstä palkansaajien hyväksi puolue saa mm. nuorilta aikuisilta (62 %), yrittäjiltä (65 %) ja alemmilta toimihenkilöiltä (64 %), akavalaisilta (78 %) sekä pääkaupunkiseudulla (62 %) ja Uudellamaalla (66 %) asuvilta.

Keskusta saa suhteellisen hyviä arvioita Pohjois-Suomesta (69 %), MTK:laisilta (69 %) ja akavalaisilta (61 %) sekä nuoremmilta vastaajilta (53 %). Kokoomuksen palkansaajamyönteisyyteen puolestaan uskovat lähinnä kokoomuksen äänestäjät (61 %), pohjois-suomalaiset (52 %), yrittäjät (45 %) sekä MTK:laiset (47 %).

Lisätietoja

– TNS Gallup, tutkimusjohtaja Juhani Pehkonen, puh. 040 557 23 93
– Viestintäpäällikkö Sari Aalto-Matturi, puh. 0400 508 234

Aiheeseen liittyvää materiaalia

– Työmarkkinailmasto syksy 2003. Tutkimustieto 3/2003 (pdf)
– Kaavioita työmarkkinailmastotutkimuksesta (pdf)
– SAK:n johtaja Matti Tukiainen: Suomalaiset vahvasti sopimusyhteiskunnan kannalla (tiedote 14.10.2003)
– Yhteiskuntatieteiden tohtori Pertti Jokivuori: Valittuja paloja ammattiyhdistysliiketutkimuksesta (uutinen 14.10.2003)