Postin pitäisi hyödyntää vahvuuksiaan

PAU:n puheenjohtajana elokuussa aloittaneelle Niemiselle Postin vaikeudet ovat tuttuja, sillä hän tuli liittoon lakimieheksi vuonna 2006 ja liittosihteerin pestiä hän on hoitanut vuodesta 2009. Koko tämän ajan Posti on hokenut tuomiopäivän lukuja kirjeiden katoamisesta.

− Jos Itella, joka muuttui jälleen Postiksi, olisi tämän ajan käyttänyt uusien palvelujen etsimiseen, niin ehkä tilanne olisi nyt hieman parempi.

Puheenjohtaja Heidi Niemisestä tuntuu välillä kuin Posti olisi jo luovuttanut. Se ei ole tarpeeksi hyödyntänyt vahvuuttaan.

− Posti on ainut verkko, joka ulottuu jokaisen suomalaisen ovelle tai ainakin postilaatikolle. Tätä palveluverkostoa voisi käyttää paljon muuhunkin kuin kirjeiden tai lehtien kuljetukseen. Luotan vielä niin tapahtuvankin.

− Ihmettelen, miksi nytkin Posti lopetti suositun palvelunsa, eli kotiin kannettavan maksikirjeen. Moni pienyrittäjä käytti maksikirjettä tavaroidensa toimittamiseen suoraan kotiin. Nyt pitää lähettää paketteja, jotka jaetaan kotiovelle vain maksullisena lisäpalveluna. Näin Posti itse jouduttaa kurjistumisensa kierrettä.

− Nykyään ihmiset haluavat entistä enemmän palveluja kotiin, joten tälle valmiille verkostolle luulisi olevan kysyntää, Nieminen huomauttaa.

Joillakin paikkakunnilla Posti kuljettaa jo aterioita vanhuksille. On kuitenkin paljon erilaisia palveluja, jotka kulkisivat kirjeen yhteydessä. Haja-asutusalueille postiautolla kulkisivat helposti lääkkeet apteekista tai kirjat kirjastosta.

Uusia postitoimilupia kapeneville markkinoille

PAU:n puheenjohtajaa kummastuttaa myös se, että uusia alueellisia postitoimilupia myönnetään aikana, jolloin ala kuihtuu. Mistä sitä uutta bisnestä on tulossa? Nyt jo neljällä yrityksellä on postitoimilupia, siis Postin lisäksi. Kilpailu on kireää, sillä sekä varhaisjakelu että Posti tarvitsevat lisää työtä.

− On ymmärrettävää, että lehtitilausten laskiessa varhaisjakelun kustannukset jaettua lehteä kohti kasvavat. Jatkossa on mahdotonta ylläpitää kahta jakeluverkkoa. Ja verkkojen yhdistäminen pelkästään yöllä tapahtuvaksi jakeluksi on käytännön syistä mahdotonta. Paketteja ei voi jakaa varhaisjakelun mukana aamuyöllä. Ei silloin voi mennä kenenkään ovikelloja soittamaan, Heidi Nieminen arvelee.

Nieminen uskoo kehityksen kulkevan siihen suuntaan, että lehdet jaetaan lukijoille iltapäivällä luettavaksi töiden jälkeen. Yhä useampi jo nytkin tarkastaa aamulla tärkeimmät uutiset kännykästä ja lukee lehdet päivällä.

− En kaipaa aamun lehtiä aamukahvipöytään, sillä en juo aamukahviakaan. Lehdet luen vasta päivällä.

Toki Nieminen tunnustaa, ettei hän tunne lehtialaa eikä osaa arvioida, mitä taloudellisia vaikutuksia olisi jakelun siirtymisellä päiväksi.

PAU avoin yhteistyön syventämiseen

PAU on vuosien varrella käynyt keskusteluja yhteistyön syventämisestä tai fuusioista useammankin liiton kanssa. Viimeksi kaatui kuljetusliittojen yhdistymishanke.

− Jossain kohtaa pitää edetä, varsinkin jos jäsenpohja kapenee. Liittohan on sitä varten, että se tarjoaa jäsenille palveluja. Jos taloudellinen pohja alkaa pettää, niin laadukkaiden palvelujen tarjoaminen vaikeutuu. Meillä ei ole vielä mikään kiire ratkaisuihin, mutta parempi tehdä niitä, kun ei olla pakon edessä ja on vielä valinnan mahdollisuuksia, Heidi Nieminen muistuttaa.

− Kuljetusliitot säilyvät varmaankin yhtenä vaihtoehtona, sitten TEAM olisi meille luonteva kumppani, koska siellä ovat esimerkiksi sanomalehdenjakajat. Puheissa on vilahdellut palvelujen puolelta PAM ja julkisen alan JHL, mutta jäsenet kokevat nämä liian isoiksi liitoiksi.

− Itseisarvo on jäsenille palvelut tuottava ammattiliitto, ei PAU:n olemassaolo, Nieminen muistuttaa.

Uuden suuremman keskusjärjestön selvittämistä PAU:n puheenjohtaja pitää tärkeänä. Edunvalvonnallisesti hänen mukaansa olisi tärkeää saada koottua voimat yhteen. Jos valtaosan ammattiliitoista kokoava keskusjärjestö syntyy, niin Niemisen mukaan PAU on viemässä osaltaan asiaa eteenpäin.

Aino Pietarinen