Ann Selin totesi, ettei Suomi näytä olevan ainut maa, jota viime aikoina on herätelty.
Sopiminen vaikeutunut
Kolmikantainen sopiminen ei enää onnistu niissäkään Euroopan maissa, joissa se on aiemmin toiminut. Suomenkin vahvuutena on pidetty yhdessä neuvottelemista ja sopimista.
Myös työpaikoilla sopiminen on vaikeutunut. Paikallinen työnantaja yhä useammin vain noudattaa ylempää tulleita käskyjä, eikä niissä ole enää paikallisesti neuvoteltavaa.
Euroopan ammatillisen keskusjärjestön EAY:n kolmas edustajakokouspäivä osoitti selvästi, että sopimisen ja neuvottelemisen kulttuurista ollaan siirtymässä saneluun. Tässä asiassa Suomen hallitus ja EK yrittävät näköjään olla linjassa eurooppalaisten oikeistohallitusten ja työnantajien kanssa.
Useissa puheenvuoroissa korostettiin työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun merkitystä työelämän ja tuottavuuden kehittämisessä.
Poliitikot ja työnantajat piittaamattomia
Belgian FGTB:n pääsihteeri Marc Goblet totesi ammattijärjestöjen olevan vaikeuksissa Belgiassakin.
− Poliitikkoja ei kiinnosta ja työnantajat eivät enää hoidan kuulemista kuten ennen. Yhteistoiminta oli aiemmin arvostettua. Nyt yritysten luoma lisä-arvo menee entistä enemmän työnantajien taskuihin. Tätä muutostrendiä ay-liikkeen on vastustettava.
Ulrich Eckelman IndustriAll Europesta arvioi, etteivät hallitukset ole enää kiinnostuneita neuvottelemasta työmarkkinajärjestöjen kanssa.
− Monissa maissa tessit on viskattu yli laidan ja hallitus on antanut lakeja työehdoista. Palkkaneuvotteluihin tarvitaan kuitenkin neuvottelukumppani. Yhä useammin yritykset eivät ole järjestäytyneitä eivätkä yritykset enää halua noudattaa yhteiskunnallisia velvoitteitaan.
Eckelman muistutti myös, että Euroopan tason työmarkkinajärjestöt eivät enää saa neuvottelumandaattia kansallisilta järjestöiltä. Myös kansalliset työnantajajärjestöt ovat monissa maissa haluttomia kuuntelemaan saati neuvottelemaan ja sopimaan.
Ay-liikettä herätellään muuallakin
Ann Selin SAK/PAM totesi, ettei Suomi näytä olevan ainut maa, jota on viime aikoina herätelty. Hänen mukaansa hallitusten yrityksistä heikentää ay-liikettä on näköjään tullut maan tapa.
− Suomen hallituksen pakkolakiesitysten jälkeen tapahtui jotain poikkeuksellista. Aloimme saada solidaarisuusviestejä kehitysmaista. Lisäksi liittoihin alkoi tulvia uusia jäsenhakemuksia. Meillekin PAMiin tuli muutamana päivänä 2 000 uutta jäsentä.
Keskustelussa Jorma Malinen STTK/Pro piti aikoja erityisen haastavana. Hän muistutti, että Suomessakin kevään vaalien jälkeen hallitus löysi yhdessä työnantajien kanssa yhteisen syyllisen. Ja se on tietysti ay-liike.
− Palkolakeja on esitetty. Hallitus on vetänyt osan takaisin ja tehnyt uusia pakkolakiesityksiä. Hallituksen toimet ovat ILOn sopimusoikeuden vastaisia. Sopimus- ja neuvottelutoimintaa on vahvistettava kaikilla tasoilla, muistutti Malinen.
Suomi suurennuslasin alla
Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY otti kantaa pohjoismaisen mallin ja sopimusoikeuden puolesta. Se lähetti Suomen hallitukselle kirjeen, jonka mukaan ongelmat voidaan parhaiten ratkaista neuvottelemalla ja työehtosopimuksia solmimalla.
EAY:n edustajakokouksen yhteydessä pohjoismaisia toimittajia kiinnosti Suomen tilanne. AKT:n Marko Piirainen totesi toimittajille, ettei työnantajia kiinnostanut neuvotteleminen, kun ne olivat saamassa jättipotin hallitukselta.
− Jos tässä Suomen hallituksen surkuhupaisassa sekoilussa haluaa nähdä jotain hyvää, niin tämä on osoittautunut hyväksi jäsenhankintakampanjaksi, huomautti Piirainen.
Pron Jorma Malinen totesi, että samat vaatimukset ovat olleet teknologiateollisuuden neuvottelupöydässä aiemmin. Nyt niistä vain tuli osa hallitusohjelmaa.
Aino Pietarinen