Yhteistyöstä vahvuutta

– Meille jäi erittäin hyvä maku yhteystyöstä PRO:n ja YTN:n kanssa. Täytyy sanoa, että yhteistyö toi vahvuutta neuvotteluihin, arvioi Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

– Ennen meillä ei ole ollut tapana neuvotella samassa pöydässä, vaikka yhtäaikaisesti neuvotteluja on käytykin. Kun vuosi sitten aloimme valmistella yhteisiä tavoitteita, niin oli luontevaa sen jatkoksi hoitaa neuvottelutkin samassa pöydässä.

Hieman vaikeusastetta lisäsi se, että samanaikaisesti rakennettiin työmarkkinoilla myös raamisopimusta.

– Meillä oli tavallaan kahdet neuvottelut päällekkäin. Raamia tehtäessä meillä oli hyvä yhteistyö kaikkien keskusjärjestöjen kanssa. Meillä oli koko ajan tuntuma siitä, millaiset raamin asiat menevät eri hallinnoissa läpi ja mitkä menevät meillä läpi. Minusta työntekijäjärjestöt onnistuivatkin kohtuullisen hyvin sekä raamin että tessin teossa. Nyt on toki kehuttava Lauri Lylyä, joka oli kantava voima, että raami ylipäänsä syntyi.

Sopimuspolitiikasta teollisuuspolitiikkaan

Työnantajapuolen mielenkiinto on siirtynyt sopimuspolitiikasta teollisuuspolitiikkaan. Metalliliitossa Aallon mukaan teollisuuspoliittinen ja muu yhteiskuntavaikuttaminen on noussut sopimuspolitiikan rinnalle.

– Olemme tehneet kauan yhteistyötä Teknologiateollisuuden kanssa yhteiskuntavaikuttamisessa. Meillä on työnantajan kanssa aika yhteneviä näkemyksiä teollisuuden toimintaedellytyksistä. Suurimmat ristiriidat työnantajien kanssa liittyvätkin jakopolitiikkaan, siihen mitä työntekijöille pitäisi maksaa.

Työn hinnalla ei Aallon mukaan monessakaan yrityksessä ole juuri merkitystä. Paljon energiaa käyttävissä yrityksissä henkilöstökustannukset saattavat olla enää kymmenen prosenttia, korkeintaan viisitoista. Yrityksen kustannukset muodostuvat ihan muista kuin palkoista.

Perälauta – kaikkien eduksi

Työnantaja haluaisi hilata myös koko sopimisen työpaikoille. Liitot tekisivät vain väljän raamin. Metalliliiton työehtosopimus on jo kauan antanut laajat mahdollisuudet toisin sopimiseen paikallisesti.

– Paikallisesti meillä on aina sovittu paljon esimerkiksi työajoista ja muista työn tekemiseen liittyvistä asioista. Nyt sitten voi sopia myös palkoista. Kuitenkin on äärettömän tärkeää, että olemme saaneet sopimukseen perälaudan, joka takaa tessin mukaiset korotukset, jos paikallisesti ei onnistuta sopimaan. Perälaudan ansiosta paikallinen neuvotteleminen on turvallisempaa.

– Jos yritykseen tulee rahaa ovista ja ikkunoista, niin perälauta voi palvella työnantajaakin. Jos työnantaja ei halua jakaa työntekijöilleen hyvästä tuloksesta, niin perälauta takaa tessin mukaiset korotukset.

Lama kohdentui vain vientiteollisuuteen

Vuosien 2009–2010 lama kohdentui onneksi vain vientiteollisuuteen.

– Kun lopettelimme edellistä edustajakokousta keväällä 2008 pyörät pyörivät ja kaikki näytti hyvältä, mutta kun tulimme lomien jälkeen töihin, niin romahdus oli alkanut. Vielä elokuussa meidän työttömyyskassassa oli noin 6 000 työtöntä, mutta vuodessa työttömien määrä nousi 30 000. Vuosien 2009–2010 aikana meillä maksettiin työttömyyskorvauksia 60 000 jäsenelle. Siis joka toinen meidän työssäkäyvä jäsen koki työttömyyden.

– Jos lama olisiko kohdannut samalla voimalla kaikkia aloja, niin puolet suomen työvoimasta olisi ollut työttömänä. Siinä tapauksessa olisimme Kreikkaa pahemmassa jamassa Aalto muistuttaa.

Nyt työttömiä tulee elektroniikkateollisuudesta, josta työpaikat ovat kadonneet nopeasti.

– Tässäkin on mielenkiintoinen tilanne. Meillä puhutaan paljon tuottavuudesta. Elektroniikkateollisuuden tuottavuus on hurjaa, mutta ei sekään riitä pitämään työpaikkoja Suomessa.

– Onneksi konepajateollisuus vetää hyvin. Globaaleilla markkinoilla on vaikea kilpailla työn hinnalla ja logistiikkakin on usein meitä vastaan, koska olemme täällä kaukana. Meillä on miinuksia, mutta on meillä jotain erinomaistakin. Se on sopimisen taito. Se meillä on plussaa!

Aino Pietarinen

Lue myös Metallin liittokokousjuttu