Siivouksen kilpailuttaminen heikentää laatua
Kiinteistöjen puhtaustaso on laskenut, kun siivousyritykset ja julkinen sektori ovat kilpailleet, kuka halvimmalla tuottaa ”puhtautta”. Jatkuvassa kilpailutuksessa siivouksen hintaa pystytään alentamaan lähinnä työntekijöiden työolosuhteiden, palkkojen ja vuosilomaetuuksien sekä laadun kustannuksella. SAK vetoaakin suomalaisiin, jotta nämä vaatisivat omia työantajiaan kiinnittämään huomiota hinnan lisäksi myös laatuun ostaessaan siivouspalveluja.
Yritykset ja muut yhteisöt kilpailuttavat säännöllisesti siivouksensa. Tarjouskilpailun voittaa se, joka esittää alhaisimman hinnan. Säästökohteita on vain vähän alalla, jonka kustannuksista noin 20 prosenttia on kiinteitä menoja ja 80 prosenttia henkilöstömenoja. Säästö tehdään usein joko niin, että isompi alue siivotaan pienemmällä porukalla tai pisteytetään kohde mahdollisimman alhaiselle palkkaluokalle. Siivoojan päivittäin siivoaman alueen pintapinta-alan kasvua ei voida selittää vain työmenetelmien- ja välineiden kehittymisellä.
– Tällä hetkellä laatutekijät ovat toissijaisia, kun ostetaan siivouspalveluja. Ihmisten pitäisi ruveta vaatimaan puhtautta eikä vain siivousta. Puhtaudelle voisi laittaa lisähintaa, sanoo Suur-Helsingin alueen siivoojien pääluottamusmies Karri Kalpio.
– Asiakasyritykset eivät esimerkiksi enää pesetä yläpuolisia pintoja. Hyllyjen päällisten ja ilmastointikanavien pesut ovat käytännössä poistuneet. Erityisesti sieltä pöly ja lika kulkeutuvat hengitysilmaan, kertoo Kalpio.
Säännöllinen kilpailuttaminen aiheuttaa epävarmuutta
Säännöllinen kilpailuttaminen on johtanut siivousyrittäjien jatkuvaan vaihtumiseen kohteissa, mikä merkitsee suurta epävarmuutta työntekijöille: työttömyyttä, siirtymistä toiseen kohteeseen mahdollisesti aivan eri paikkakunnalle tai jatkoa uuden yrittäjän palveluksessa heikommin työehdoin.
Työntekijät voivat säilyttää henkilökohtaiset palkkaedut ja ansaitut vuosilomat siirtyessään uuden yrityksen palvelukseen vain, jos kyseessä on liikkeen luovutus. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tekemien linjausten mukaan alihankintayrityksen vaihtuessa kyse on liikkeen luovutuksesta, kun yrityksestä toiseen siirtyy suuria määriä omaisuutta tai yli puolet työntekijöistä. Yritykset ovat Suomessa tämän vuoksi tietoisesti palkanneet entisistä työntekijöistä alle puolet.
Kilpailutuksen seurauksena työsuhteet jäävät myös lyhyiksi eikä työntekijöille ehdi kertyä esimerkiksi vuosilomapäiviä tai kokemuslisiä. Yleensä 1-2 vuodeksi solmitut siivousfirmojen ja asiakkaiden sopimukset ovat johtaneet siihen, että siivoojat joutuvat siirtymään uuteen paikkaan heti, kun entiset ovat käyneet tutuiksi. Siivouksen laatua tilanne ei ainakaan paranna. Viime aikoina on tosin tehty hieman pidempiä siivoussopimuksia.
Työpaikan siisteys on viihtyvyys- ja terveyskysymys
– Yrityksen ulkoinen ja fyysinen siisteys kertovat osaltaan myös yrityksen henkisestä siisteydestä, siis paljon enemmän kuin vain sen, mikä on silmällä havaittavissa. Lisäksi korostaisin sitä, ettei siisteys ole vain johdon asia vaan koko henkilöstön, sillä kaikki voivat vaikuttaa työpaikan siisteystasoon. Kyse on myös yhden ammattikunnan työn arvostamisesta, sanoo SAK:n työympäristöosaston apulaisjohtaja Ari Seger.
Kilpailuttamisen sivuvaikutus, työpaikkojen puhtaustasoa lasku näkyy ja tuntuu; likaa ja pölyä on jo haitaksi asti useilla työpaikoilla. Niiden vaikutukset voivat näkyä erilaisina terveyshaittoina, muun muassa tilojen käyttäjien lisääntyneinä allergiaoireina.
Terveydellisten näkökohdat pitäisi ottaa huomioon erityisesti Suomen kaltaisessa maassa, jossa esimerkiksi noin 15-20 prosenttia väestöstä kärsii Allergia- ja astmaliiton tilastojen mukaan allergisesta nuhasta. Vuosittain hoitamaton allerginen nuha puhkeaa astmaksi noin viidellä prosentilla siitä kärsivistä.
Puhdistus- ja siivousalalla työskentele yksityisellä palvelualoilla yli 25000 ja julkisella sektorilla toiset 25000 SAK:n jäsenliittojen jäsentä.
SAK:n aloite siistimmän työympäristön puolesta kokonaisuudessaan