Kansalaisten koulutustilimalleissa on paljon ongelmia
– Kansalaisten koulutustilien käyttöönotto edellyttää perusteellista harkintaa. Kaikissa koulutustilimalleissa on vielä paljon ongelmia, mutta selvitystyötä on hyvä jatkaa, SAK:n kehittämispäällikkö Markku Liljeström sanoo.
Kansalaisten koulutustilien soveltuvuutta suomalaiseen aikuiskoulutusjärjestelmään on selvitetty hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Koulutustilien vaihtoehtoja esittelevä väliraportti luovutettiin tänään maanantaina opetusministeri Jukka Gustafssonille.
Koulutustili olisi uusi aikuiskoulutuksen rahoitusväline. Yksilöllisen koulutustilin avulla kansalaiset voisivat hankkia tarvitsemaansa koulutusta, mikä ohjaisi myös koulutuksen tarjontaa kysynnän mukaan.
Koulutustilien kautta oppilaitoksille suunnattua rahoitusta siirrettäisiin suoraan yksittäisille kansalaisille. Tili voisi olla esimerkiksi pankkitilin tai opintosetelin kaltainen.
Oppilaitosten perusrahoitus pidettävänä vakaana
– Väliraportissa on selvitelty monipuolisesti sekä tilimallien mahdollisuuksia että ongelmia. Selvitystyö ei näyttäisi puoltavan sitä, että koulutustilit otettaisiin yleisesti käyttöön aikuiskoulutuksessa, Markku Liljeström kertoo.
– On tärkeää varmistaa, etteivät koulutustilit vaaranna oppilaitosten perusrahoitusta. Rahoitus on pidettävä vakaana ja ennustettavana, Liljeström painottaa.
Koulutustilit voivat parantaa yksilöllisiä valinnanmahdollisuuksia, mutta se edellyttää hyvin toimivia neuvonta- ja ohjauspalveluja. Valintoihin vaikuttavat monet muutkin seikat kuin pelkät taloudelliset kannusteet.
Vähiten koulutusta saaneiden kannustamiseen tarvitaan tehokkaampia keinoja
Markku Liljeströmin mukaan koulutuksen määrällinen mitoittaminen on jatkossakin tehtävä työelämän tarpeiden ja ennakoitavissa olevien muutosten mukaisesti, jotta koulutus johtaisi myös työllistymiseen
-. Koulutustilit eivät ole erityisen tehokas keino vähiten koulutusta saaneiden ryhmien kannustamiseen. Heitä voitaisiin kannustaa paremmin suuntaamalla oppilaitosten rahoitusta oikeisiin kohteisiin ja kehittämällä työpaikkojen hakevaa toimintaa, Liljeström ehdottaa.
Selvitystyön seuraavassa vaiheessa olisi Liljeströmin mielestä löydettävä sellainen koulutustilimalli, jota voitaisiin kokeilla rajatussa toimintaympäristössä ja kohderyhmässä. Näin koulutustilistä saataisiin käytännön kokemuksia ennen kuin harkitaan sen pysyvämpää käyttöönottoa.
Lisätietoja:
Kehittämispäällikkö Markku Liljeström, SAK, puh. 0400 472 775
Selvityshenkilöt hahmottelivat eri vaihtoehtoja koulutustileiksi (OKM 28.5.2012)