Tilaaja vastuuseen alihankintaketjusta
Tilaajavastuulaki ei ole täyttänyt sille asetettuja odotuksia. Se on kuitenkin nostanut tikunnokkaan ongelmat ja laiminlyönnit etenkin rakennusalalla. SAK edellyttää lain kokonaisuudistusta, johon kuuluisi muun muassa alkuperäinen idea pääurakoitsijan ketjuvastuusta sekä sulkutili.
Tilaajavastuulaki tuli voimaan vuonna 2007. Lailla saatiin avatuksi pää yhtenä harmaan talouden torjuntakeinona, mutta uudistus jäi puolitiehen. Seurantatutkimuksen mukaan 60 prosenttia yrityksistä laiminlyö lain asettamat velvoitteet joko tietämättömyyttään tai tahallaan.
Ekonomisti Erkki Laukkanen SAK:sta arvelee, että osalle yrityksistä kyse on talousliberalistisesta ideologiasta: mitäpä se muille kuuluu, mitä itsenäinen yritys tekee.
– Suurin osa yrittäjistä on kuitenkin sitä mieltä, että tilaajavastuu tasapuolistaa kilpailua asettamalla yritykset samalle viivalle. Valtaosa yrittäjistä haluaa, että laki toimii kunnolla, Laukkanen sanoo.
Toimialaleikille loppu
Tilaajavastuun rikkomisessa esillä ovat olleet erityisesti rakennusala ja ravintola-ala. Laukkasen mielestä toimialakohtainen leikki on lopetettava, koska lakia rikkoo niin julkinen sektori kuin muutkin yksityiset toimialat kuin rakennus- ja ravintola-ala.
– Julkisen sektorin ongelma on soveltaa hankintalakia, joka pakottaa kunnat viipaloimaan kilpailuttamansa hankkeet pieniksi siivuiksi. Kilpailun voittoa tavoitteleva yritys saattaa antaa alihintaisen tarjouksen vain saadakseen jalkansa markkinoiden oven väliin. Yrittäjä syö aluksi omaa katettaan, mutta myöhemmin kiristää otetta muun muassa työehtosopimusten mukaisissa palkoissa ja työehdoissa, Laukkanen selvittää.
Mallia Hollannista
SAK:n tavoitteena on tilaajavastuulain kokonaisuudistus. Yksi mielenkiintoinen verrokki on Hollannin ketjuvastuu, joka on ollut voimassa jo vuodesta 1979. Ketjuvastuulla turvataan, että kaikki yritykset maksavat veronsa, lailliset palkat työntekijöilleen ja lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut.
Hollannin ketjuvastuussa avainasemassa on sulkutili, jonne pääurakoitsija maksaa keskimäärin 40 prosenttia urakkahinnasta. Näitä rahoja aliurakoitsija voi käyttää vain verojen ja veroluonteisten maksujen maksuun. Välistävetäjille ei jää tilaa.
– Suomessa sosiaalivakuutusmaksut ovat maksettuihin palkkoihin nähden alakantissa. On syytä epäillä, että monet yritykset laistavat lakisääteisistä velvoitteistaan, Laukkanen sanoo.
Leena Seretin