Epämieluisat työaikajärjestelyt ajavat töihin sairaanakin

SAK:n työolobarometrin jatkotutkimuksessa etsittiin syitä barometrissa esiin nousseeseen sairaana työskentelyn yleisyyteen. SAK:laisista palkansaajista joka toinen ilmoitti barometrissa olleensa vähintään kerran sairaana töissä viimeisen vuoden aikana.

Tulos on huolestuttava, sillä työskentely sairaana saattaa aiheuttaa turvallisuusriskejä sekä lisää riskiä sairauden pitkittymiseen ja pahenemiseen sekä infektiosairauksissa muiden työntekijöiden sairastumiseen. Sairaana työskentelyllä on myös tuottavuutta vähentävä vaikutus, eikä sairaana työskentely siten ole edes työnantajan etu.

Petri Böckermanin ja Erkki Laukkasen tutkimuksen mukaan työaikajärjestelyt vaikuttavat suuresti sairaana työskentelyn yleisyyteen. Todennäköisyyttä sairaana työskentelyyn lisäävät vakituinen kokoaikatyö, toteutuneen ja halutun työajan epäsuhta, vuoro- ja periodityö sekä ylityöt. Tutkijoiden muukaan kokopäivätöitä tekevät tulevat osa-aikaisia ja määräaikaisia herkemmin töihin sairaana siksi, että he toimivat usein tehtävissä, jotka on hankalampi hoitaa sijaisen turvin. Valta vakituiseen kokoaikatyöhön sisältää myös vastuun työstä sairauden aikana.

Sairaana työskentely korostuu naisilla ja julkisella sektorilla. Erityisesti vakinaista kokoaikatyötä tekevät naiset näyttäisivät olevan muita alttiimpia sairaana työskentelyyn, varsinkin silloin kun korvaavaa työvoimaa ei ole tarjolla. Julkisella sektorilla taas ylipitkät, yli 48 tunnin työviikot, näyttäisivät dramaattisesti lisäävän sairaana työskentelyä.

Rennompi työtahti vähentää sairaana työskentelyä

Noin puolet tutkimuksen otoshenkilöistä koki, että tiukan paikan tullen tehokkuus ajaa töissä kaiken muun ohi. Tämä markkinatalouden periaate, jonka tarkoitus on turvata toimitusajat ja tuottavuus myös hankalissa olosuhteissa, näyttäisi lisäävän sairaana työskentelyä yleisesti, mutta erityisesti yksityisissä palveluissa ja naisilla. Siten tasapaino joustavuuden (tuottavuus) ja turvallisuuden (terveellinen työtahti) välillä näyttäisi jo lähtökohtaisesti varsin hankalasti saavutettavalta asialta.

Tulosten mukaan myös mahdollisuus kolmen päivän sairauslomaan ilman lääkärintodistusta vähentäisi sairaana työskentelyä yleisesti, mutta erityisesti yksityisillä palvelualoilla ja miehillä. Nyt tämä oikeus on vain 40 prosentilla SAK:laisista palkansaajista.