Päästökauppa remontoitava uskottavaksi

SAK haluaa, että EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaa rukataan selkeämpään ja kustannustehokkaampaan suuntaan. Veronmaksajien kukkarolle käyvää tukipolitiikkaa on vältettävä ja eri toimenpiteiden työllisyysvaikutukset selvitettävä huolellisesti.

– Paras keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä on uskottava ja kattava päästökauppa. Lisäksi on parannettava energiatehokkuutta ja lisättävä uusiutuvan energian käyttöä, sanoo SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka.

Suomessa uusiutuvan energian käyttö tarkoittaa erityisesti puupohjaisen bioenergian hyödyntämistä.

SAK pitää hyvänä EU-komission esitystä 40 prosentin sitovasta päästövähennystavoitteesta vuoteen 2030 mennessä. EU:n ei pidä kuitenkaan ponnistella yksin vaan tavoitteena pitää olla kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen maailmanlaajuisesti.

– Tarvitaan sitova päästövähennystavoite, joka on linjassa maapallon enintään kahden asteen lämpenemistavoitteen kanssa. Muuten ilmaston lämpenemistä ei kyetä pysäyttämään.

Kansainvälisestä ilmastosopimuksesta neuvotellaan ensi vuonna Pariisissa. Björkbackan mukaan kaikkien teollisuusmaiden ja myös kehittyvien talouksien kuten Kiinan ja Intian on tuolloin sitouduttava päästövähennystavoitteisiin, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää kahteen asteeseen.

EU:n osuus maailman hiilidioksidipäästöistä oli viime vuonna 10 prosenttia. Kiinan osuus oli 27 prosenttia ja USA:n 14 prosenttia.

Pia Björkbacka korostaa, että ilmaston lämpenemistä rajoittavat toimenpiteet eivät saa syödä kohtuuttomasti EU:n kilpailukykyä ja kansalaisten elintasoa.

Reilut pelisäännöt

SAK vaatii, että työpaikkojen säilyminen huomioidaan EU:n ilmastopolitiikassa nykyistä vahvemmin. Ilmaston lämpenemistä on hillittävä keinoilla, jotka eivät heikennä ympäristökysymyksissä vastuuta kantaneiden eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä ja niiden mahdollisuutta työllistää.

Suomessa on moniin EU-maihin verrattuna paljon runsaasti energiaa käyttävää teollisuutta, jonka päämarkkina-alue on Euroopan ulkopuolella. Aiempaa tiukempi päästövähennystavoite nostaa tulevaisuudessa sähkön hintaa. Kehitys uhkaa heikentää energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyä suhteessa EU:n ulkopuolisiin kilpailijoihin, jos ne eivät vastaavasti rajoita omia päästöjään.

Ilmaston lämpenemisen kannalta on huono asia, jos paljon energiaa käyttävään teollisuuteen ei enää investoida EU:ssa ja sitä siirretään löyhemmän ilmastopolitiikan maihin. Esimerkiksi terästonni aiheuttaa EU:n alueella tuotettuna keskimäärin 3–4 kertaa vähemmän päästöjä kuin Aasiassa.

Useissa EU-maissa on käytössä tai suunnitteilla erilaisia hyvitysmekanismeja energiaintensiivisille aloille. Myös Suomen on tarjottava alan yrityksille kilpailukykyinen toimintaympäristö.

– Suomen hallitus on sitoutunut siihen, että teollisuuden kustannuksia ei nosteta, Pia Björkbacka muistuttaa.

EU:n jäsenmaat päättävät itsenäisesti, millä keinoilla ne päästövähennystavoitteeseen pääsevät. Suomella on viime vuonna päivitetty ilmasto- ja energiastrategia, joka ulottuu vuoteen 2050 asti.

Cleantechistä kilpailuvaltti

Päästökaupan ulkopuolelle jää muun muassa kauppa, majoitus- ja ravitsemisala, liikenne, rakentaminen sekä maatalous. Päästökaupan rinnalle tarvitaan myös muita vähennyskeinoja. Tällaisia ovat muun muassa vapaaehtoiset toimialakohtaiset energiatehokkuussopimukset.

– Niitä on jatkettava. Päästökaupan ulkopuolelle jäävien alojen, kuten rakentamisen, osalta voisi harkita myös sitovia toimenpiteitä, joilla energiatehokkuutta parannetaan, sanoo Pia Björkbacka.

SAK:n mielestä Suomeen tarvitaan pitkän aikavälin strategia rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi.

Björkbacka tähdentää, että kasvihuonekaasujen vähentäminen ei tarkoita pelkkiä menetyksiä vaan siihen sisältyy myös mahdollisuuksia. Esimerkiksi Kiina investoi lähivuosina paljon puhtaaseen teknologiaan eli cleantechiin.

– Tämä tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, jotka voivat työllistää enemmän ihmisiä myös kotimaassa.

Ylipäänsä Suomessa olisi pyrittävä siihen, että täällä toimivat energia- ja cleantech-alan yritykset tuottavat tuotteita, joilla on maailmanlaajuisesti kysyntää.

 Pirjo Pajunen