Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Uutiset Vuodenvaihde tuo muutoksia mm.…

Uutinen

Vuodenvaihde tuo muutoksia mm. perhevapaisiin ja ulkopuolisen työvoiman käyttöön

Vuodenvaihde tuo muutoksia sosiaaliturvaan, verotukseen ja lainsäädäntöön

Vuoden 2007 alussa astuu voimaan useita sosiaaliturvaan liittyviä muutoksia: vanhempainpäivärahoja korotetaan ja isien mahdollisuudet perhevapaiden käyttämiseen kasvavat, työhön paluuta pitkän sairausloman jälkeen ryhdytään tukemaan osasairauspäivärahan käyttöönotolla, työvoiman liikkuvuutta edistäviä etuuksia lisätään mm. harkinnanvaraisella muuttoavustuksella, starttirahakokeilua jatketaan ja yksityisten alojen työeläkelait yhdistetään. Muita vuodenvaihteen tuomia muutoksia ovat mm. tilaajavastuulain voimaantulo sekä tuloverotuksen keventyminen.

Perhevapaisiin uudistuksia

Vanhempainpäivärahoja ja työnantajakustannusten korvaamista koskevaan lainsäädäntöön tulee muutoksia 1.1.2007. Uudistusten tavoitteena on tasata perhevapaista aiheutuvia kustannuksia työnantajille, kannustaa isiä perhevapaiden käyttämiseen sekä parantaa naisten asemaa työmarkkinoilla.

Äitiysrahan määrä nousee ensimmäisen 56 päivän ajalta 70 prosentista 90 prosenttiin. Työnantajan maksaessa tältä ajalta työehtosopimuksen mukaista äitiysvapaa-ajan palkkaa, maksetaan korotettu päiväraha työnantajalle. Työnantaja saa näin selkeän korotuksen työnantajille perhevapaista aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. Mikäli työnantajalla ei työehtosopimuksen mukaan ole äitiysvapaan ajalta palkanmaksuvelvollisuutta, maksetaan korotettu päiväraha suoraan äidille. Korotus helpottaa osaltaan palkallisen äitiysvapaan sopimista kaikkiin työehtosopimuksiin.

Sekä isän että äidin vanhempainpäiväraha nousee ensimmäiseltä 30 päivältä 75 prosenttiin. Isä voi hyödyntää korotettua aikaa myös vanhempainvapaan jälkeisellä bonusvapaalla. Korotettujen äitiys- ja vanhempainrahojen maksamisen ajoilta luovutaan päivärahan tasoa leikkaavasta alemmasta taitteesta ja ylemmänkin taitteen jälkeen maksettava etuus kasvaa 25 prosentista 32,5 prosenttiin. Korotettujen päivärahajaksojen jälkeen päivärahan määrä on 70 prosenttia.

Isän käyttäessä vähintään 12 viimeistä vanhempainvapaapäivää, saa hän enintään 12 päivää lisää isyysvapaata. Tämän isän vanhempainvapaan sekä bonusvapaan muodostaman isäkuukauden käyttäminen on tähän saakka ollut tiukasti sidottuna vanhempainvapaan loppuun. Vuoden alusta alkaen isyyskuukauden käyttämistä kuitenkin joustavoitetaan. Perhe voi säästää vanhempainrahakauden kaksi viimeistä viikkoa isän käytettäväksi myöhemmin. Säästetty isäkuukausi on käytettävä 180 päivän sisällä viimeisestä vanhempainrahapäivästä. Pidennetty jakso vastaa noin kuutta kuukautta, jolloin lapsi on noin puolentoista vuoden ikäinen. Säästämisen edellytyksenä on, että lasta on hoidettu kotona ennen säästetyn isäkuukauden pitämistä.

Työnantaja voi hakea Kelalta korvausta vanhempainvapaiden ajalta kertyneen vuosiloman palkkakustannuksista. Vuoden 2007 alusta alkaen työnantajille maksettavat korvaukset vastaavat keskimääräistä bruttopalkkaa sekä sen lakisääteisiä työnantajamaksuja.

Uudistuksen tavoitteena on helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista myös erilaisissa perheissä. Ottovanhempien vanhempainvapaan vähimmäiskesto nousee 180 päivästä 200 päivään ja rekisteröidyssä parisuhteessa olevat voivat jakaa vanhempainrahakauden keskenään, jos lapsi syntyy tai adoptio tapahtuu parisuhteen rekisteröinnin jälkeen.

Lisätietoja

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote vuodenvaihteen muutoksista

Osasairauspäiväraha tukemaan työhön paluuta pitkiltä sairauslomilta

Osasairauspäivärahan käyttöönotto pitkien sairauslomien jälkeen tulee mahdolliseksi vuoden 2007 alusta lähtien. Osa-aikaisella sairauslomalla tuetaan työntekijän kuntoutumista ja työhönpaluuta. Jos sairausloma kestää yhtäjaksoisesti vähintään 60 sairauspäivärahapäivää, on työntekijällä sen jälkeen mahdollisuus palata entiseen työhönsä osa-aikaisesti ja saada palkan lisäksi osasairauspäivärahaa. Osasairauspäivärahaa haetaan Kansaneläkelaitoksesta.

Osasairauspäivärahalle siirtyvän on esitettävä Kelalle lääkärinlausunto ja työnantajan kanssa tehty osa-aikatyötä koskeva sopimus. Sopimuksesta on käytävä ilmi, että työaika ja palkka vähentyvät aiempaan verrattuna 40&#;821160 % osasairauspäivärahakauden ajaksi. Osasairauspäivärahaa maksetaan 12–72 arkipäivältä. Muiden päivärahaetuuksien tapaan osasairauspäiväraha maksetaan jälkikäteen. Maksukausi on 25 arkipäivää.

Osa-aikainen sairausloma perustuu aina työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen. Lain perustelujen mukaisesti se tapahtuu pääsääntöisesti työntekijän aloitteesta. Työntekijällä ei ole velvollisuutta siirtyä kokoaikaiselta sairauslomalta osa-aikaiseen työhön. Hän voi myös halutessaan keskeyttää osasairauspäivärahakauden ja palata takaisin kokoaikaiselle sairauslomalle.

Lisätietoja

Sosiaalipoliittinen asiantuntija Petri Mustakallio, puh. 020 774 0149 tai 040 568 7518

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote vuodenvaihteen muutoksista

Liikkuvuutta tuetaan muuttoavustuksella ja laajennetulla matka-avustuksella

Työvoiman liikkuvuutta edistävä liikkuvuusavustus laajenee ensi vuonna ja liikkuvuuden tukemiseksi myönnettävissä matkakorvauksissa kilometrikorvaus korotetaan 0,15 eurosta 0,21 euroon. Liikkuvuusavustusta voidaan myöntää korvaamaan matkakustannuksia, kun työnhakija hakee työtä tai siirtyy työhön työssäkäyntialueensa ulkopuolelle.

Alueellisen liikkuvuuden tukemiseksi liikkuvuusavustusta laajennetaan ensi vuonna harkinnanvaraisella muuttoavustuksella, jota voidaan myöntää muutosturvan piiriin kuuluville sekä työmarkkinatukeen oikeutetuille. Muuttoavustuksen suuruus on enintään 700 euroa. Muuttoavustuksen myöntäminen edellyttää, että uusi työpaikka sijaitsee Suomessa, työn työaika on vähintään 18 tuntia viikossa ja uusi työ kestää vähintään kuusi kuukautta. Lisäksi edellytetään, että avustusta on haettu ennen työn alkamista.

Matka-avustuksen enimmäiskesto pitenee vuonna 2007 kahdesta kuukaudesta neljään kuukauteen. Matka-avustusta voidaan myöntää, jos työmarkkinatukeen oikeutettu henkilö ottaa vastaan kokoaikatyön oman työssäkäyntialueensa ulkopuolelta. Matka-avustuksen myöntämisen edellytyksiä lievennettiin jo aiemmin lyhentämällä tukeen oikeuttavan työn vähimmäiskesto kuudesta kahteen kuukauteen ja mahdollistamalla matka-avustuksen myöntäminen myös palkkatuella tuettuun työhön.

Lisätietoja

Työministeriön tiedote vuodenvaihteen muutoksista

Starttirahakokeilua jatketaan vuodella

Yrityksen perustajan starttirahakokeilua jatketaan vielä vuodella. Kokeilulla hankitaan kokemuksia tuen vaikutuksista yritysten määrään. Lisäksi kokeilussa selvitetään, miten tuki vaikuttaa työllisyyteen ja miten yritykset menestyvät tuen päätyttyä. Starttirahakokeilussa selvitetään myös, miten tuki vaikuttaa työllisyyteen ja miten yritykset menestyvät tuen päätyttyä. Kokeilussa arvioidaan starttirahajärjestelmän kehittämisen tarpeita ja määrärahojen riittävyyttä.

Starttirahalla turvataan yrittäjäksi ryhtyvän toimeentuloa sinä aikana, jonka yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän. Starttirahaa voidaan myöntää muullekin yrittäjäksi ryhtyvälle kuin työttömälle. Starttiraha on kuukaudessa 500–800 euroa. Yrittäjäksi ryhtyvä voi saada starttirahaa enintään 10 kuukauden ajaksi.

Starttirahakokeilusta saadut tulokset ovat tähän asti olleet enimmäkseen myönteisiä.

Lisätietoja

Työministeriön tiedote vuodenvaihteen muutoksista

Uusi työntekijän työeläkelaki TyEL

Vuoden 2007 alussa tulee voimaan uusi työntekijän työeläkelaki TyEL, jonka mukaan työeläkevakuutetaan yksityisten alojen työntekijät työsuhteen pituudesta tai alasta riippumatta. Samalla TEL-, LEL- ja TaEL-maksut korvautuvat uuden lain mukaisella TyEL-maksulla. Vain merialan työntekijöillä säilyy oma erillinen eläkelaki.

TyEL:n voimaantulon myötä työeläkevakuuttamisen valvontaa kehitetään. Myös työntekijöiden omat mahdollisuudet valvontaan lisääntyvät. Vuodesta 2008 lähtien työntekijöille toimitetaan tarkistettavaksi viittä aiempaa vuotta koskeva eläkerekisteriote.

Lisätietoja

Sosiaalipoliittinen asiantuntija Kaija Kallinen, puh. 020 774 0154

Tyoelake.fi-palvelu

Työeläkelaitoksia koskeva lainsäädäntö uudistuu

Työeläkelaitosten sijoitustoimintaa sekä työeläkeyhtiöiden hallintoa ja valvontaa koskeva lainsäädäntö uudistuvat vuoden 2007 alusta. Sijoitustoiminnan uudistuksen tavoite on lisätä TyEL-vakuutuksen rahoituksen hallintaa pitkällä aikavälillä. Uudistus lisää mahdollisuuksia osakesijoittamiseen. Toisaalta sijoitusriskien kasvattamisen vastapainoksi työeläkelaitosten taloudellista valvontaa tehostetaan lisäämällä työeläkeyhtiöiden hallitusten vastuuta ja viranomaisvalvonnan toimivuutta.

Lisätietoja

Sosiaalipoliittinen asiantuntija Kaija Kallinen, puh. 020 774 0154

Tilaajavastuulaki voimaan

Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä eli niin sanottu tilaajavastuulaki astuu voimaan vuoden 2007 alussa. Lain mukaan työn tilaajan tai teettäjän on selvitettävä, että alihankkija tai vuokrayritys on hoitanut ja hoitaa työsuhteisiin liittyvät velvoitteensa. Tämä selvitysvelvollisuus asettaa työn tilaajan tai teettäjän selkeään osavastuuseen reilujen pelisääntöjen ylläpitämisestä. Laki parantaa myös luottamushenkilöiden mahdollisuuksia saada tietoja ulkopuolisen työvoiman työehdoista, työvoiman määristä ja työskentelystä.

Lain valvonnassa ja sanktioiden asettamisessa avainasema on työsuojelupiireillä. Valvontaa varten työsuojelupiireille on nyt varattu 12 uutta virkaa.

Lisätietoja

Kalvosarja tilaajavastuulaista (SAK 15.12.2006, PowerPoint-tiedosto)

Kalvosarja tilaajavastuulaista (SAK 15.12.2006, pdf-tiedosto)

Työministeriön tiedote vuodenvaihteen muutoksista

Ansiotulojen verotusta kevennetään

Tuloveroasteikkoon tehdään ensi vuonna joitakin lievennyksiä ja samalla asteikon tulorajoihin tehdään kahden prosentin inflaatiotarkistus. Myös valtionverotuksen ansiotulovähennyksen sekä asunnon ja työpaikan välisten vähennyskelpoisten matkakulujen enimmäismääriä korotetaan. Yhteensä ansiotulojen verotus kevenee valtiovarainministeriön mukaan 655 miljoonalla eurolla.

Vuodenvaihteessa tulee muutoksia myös ulkomaisen vuokratyövoiman verotukseen. Ulkomailta vuokratut työntekijät ovat jatkossa suomalaisen verotuksen piirissä oleskelun kestosta riippumatta, ellei verosopimus sitä estä. Vuokratyöntekijöitä käyttävän yrityksen on ilmoitettava verottajalle vuokratyöntekijöiden nimet ja työskentelyn kesto.

Lisätietoja

Valtiovarainministeriön tiedote vuodenvaihteen muutoksista