Matti Huutola: Ay-liikkeen haasteena uuden sopimusmallin rakentaminen
– Suomalainen työmarkkinamalli yskii ja on yskinyt jo pitemmän aikaa. Työehdoista sopiminen on nyt kapea-alaisempaa ja ristiriitaisempaa kuin se ennen oli. Sovitaan mitä sovitaan, mutta kukin liitto vastaa omista lähtökohdistaan, aivan kuin mitään yhteistä työmarkkinamallia ei olisikaan. Jos tämä eriytymisen kierre jatkuu, emme pian ymmärrä toisiamme edes perusasioissa. Itse en usko, että se on kenenkään etu, sanoi SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola SAK:n edustajakokouksessa Tampereella.
Huutolan mukaan yksi viime laman opetuksia oli, että kansallisista työmarkkinamalleista ei kannata luopua. Ne ovat turva nimenomaan Suomen kaltaisille pienille maille, joissa sopimiskyky on ollut yleensä huomattavasti parempi kuin suurissa maissa.
– Mitään käypää, kaikille EU-maille sopivaa työmarkkinamallia ei kuitenkaan ole olemassa. Ei ainakaan sellaista, joka toimisi raamina kansallisille työehtosopimuksille. Siksi me myös jatkossa joudumme käyttämään ihan omaa neuvokkuuttamme työmarkkinamallimme kehittämisessä, Huutola totesi.
Kansallisen omatoimisuuden korostamisessa on Huutolan mukaan kuitenkin omat haasteensa. Kaikki maat yrittävät nousta lamasta likimain samalla lääkkeellä, oman vientiteollisuutensa kilpailukykyä kohottamalla. On vaarana, että alkaa negatiivinen palkkakilpailu, jossa kukin maa yrittää sopia hieman naapuriaan pienemmistä palkankorotuksista. Negatiivisen palkkakilpailun estämiseksi tarvitaankin ylikansallisia pelisääntöjä.
Huutola korosti puheessaan myös ay-liikkeen yhteiskuntavaikuttamisen merkitystä politiikan eri lohkoilla.
– Eduskunnan ja ennen kaikkea istuvan hallituksen ministereiden kanssa on kyettävä rakentavaan vuoropuheluun. Samalla on viisautta löytää ratkaisut työmarkkinaosapuolten kanssa joko kaksikantaisesti palkansaajien ja työnantajien kesken tai perinteisesti kolmikantaisin neuvotteluin. Suomalainen kolmikantainen neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä on osoittanut vahvuuteensa monissa eri yhteiskuntapoliittisissa tilanteissa. SAK:n edunvalvontapolitiikan ehkä keskeisin tehtävä on olla vahva yhteiskuntavaikuttaja myös tulevaisuudessa, Huutola painotti.