Ammattikoulutuksen puute syrjäyttää nuoria
SAK:n Lauri Ihalainen työmarkkinauransa viimeisessä virallisessa puheessaan
SAK:n entisen puheenjohtajan Lauri Ihalaisen mielestä ammatillisen koulutuksen puuttuminen on merkittävin nuorisotyöttömyyden syy. Joensuussa, Pohjois-Karjalan Ammattiopiston valmistujaisjuhlassa lauantaina puhuneen Ihalaisen mukaan tällaisilla nuorilla on suuri riski syrjäytyä sekä työelämästä että koko yhteiskunnasta.
– Poliittisten päättäjien ja työmarkkinajärjestöjen on sitouduttava rakentamaan sellainen nuorten yhteiskuntatakuu, että kaikille alle 25-vuotiaille varmistetaan aukottomasti joko koulutusta, harjoittelupaikka, työpajapaikka tai työpaikka. Tämä ei vielä toimi, vaan nuoria putoaa mustaan aukkoon esimerkiksi koulutuksen nivelvaiheissa. Siksi pitää selvittää, auttaisiko heitä oppivelvollisuuden pidentäminen niin, että myös toisen asteen koulutus kuuluisi oppivelvollisuuteen, Ihalainen esitti pohdittavaksi.
Hänen mielestään on hienoa, että ammatillisen koulutuksen arvo on taas noussut. Tänä keväänä toisen asteen yhteishaun 96 000 hakijasta 65 000 pyrki ensisijaisesti ammatillisiin oppilaitoksiin.
– Vaikka ammatillinen koulutus on hyvä perusta, opittavaa riittää koko työuran ajaksi, sillä työelämän muutosvauhti kiihtyy koko ajan. On oltava entistä monitaitoisempi ja totuttava siihen, ettei mikään koulu pysty tarjoamaan kaikkia niitä valmiuksia, joita työssä tarvitaan. Ammattitaitoa olisi jaksettava itse päivittää ja ylläpitää, jottei se häviä ja vanhene. Se on parasta työsuhdeturvaa maailmassa, jossa jo nyt vaihdetaan työtä tai ammattia keskimäärin viisi kertaa työuran aikana, Ihalainen totesi.
Hänen mukaansa ammattipätevyyden tueksi ja rinnalle tarvitaan myös muuta osaamista elämässä pärjätäkseen.
– Nykyaikaisen työelämän tuloksia ja menestystarinoita rakennetaan yhteistyö- ja sosiaalisilla taidoilla. Työpaikalla minä en ole yksin mitään, vaan tärkeintä on me yhdessä -ajattelu. Tiedollisten taitojen kartuttamisen lisäksi pitää muistaa myös kansalaiseksi kasvaminen. Työelämässä tulee eteen tilanteita, joissa tarvitaan yhteiskunnallisesti ajattelevia, vaikuttamishaluisia ja osallistuvia työntekijöitä. Demokratia ei toimi, jos ei opita ottamaan vastuuta muustakin kuin itsestä ja omista tekemisistä, Ihalainen sanoi.
Ihalaisen puhe ammattiopistosta valmistuneille oli tunteikas ja symbolinen monestakin syystä. Puhe oli virallisessa mielessä hänen viimeisensä pitkällä, 40 vuotta jatkuneella työmarkkinauralla. Hän itse valmistui kirvesmieheksi Äänekosken ammattikoulusta ja aloitti työmarkkinauransa vuonna 1970 SAK:ssa nuorisosihteerinä. Nyt ympyrä tavallaan sulkeutui.
– En varmasti ollut ainoa silloin valmistunut, joka epäröi, miten koulusta saaduilla perustiedoilla ja -taidoilla pärjää työelämässä ja löytyykö ylipäänsä työpaikkaa. Monenlaisten polkujen kautta ja erilaisten vaiheiden – taantumien ja nousukausien – läpi tässä on kuitenkin taaperrettu ja ammattikoulutuksen pohjalta ponnistettu, Ihalainen rohkaisi nuoria.