Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Uutiset Ihalaiselta uusi työllisyystav…

Uutinen

Ihalaiselta uusi työllisyystavoite ja uusia sopimusavauksia

Tavoitteeksi uusi eheytys

Lauri Ihalaisen avauspuhereferaatti
SAK:n 16. edustajakokous

– Viisi vuotta sitten asetin rohkeaksi tavoitteeksi pudottaa työttömyys vuonna 2001 pidettävään edustajakokoukseen mennessä alle 10 prosentin tasolle. Lisäsin tuolloin, että SAK:n tulisi osoittaa liikkeen solidaarinen luonne ja asettaa työttömyyden nujertaminen kaikkien muiden tavoitteiden edelle. Näin olemme toimineet.

– Tämä vaativa, mutta solidaarinen tavoite on nyt kokouksemme alkaessa täyttymässä. Lähes 300 000 uutta työpaikkaa on rakennettu sopimusyhteiskunnan ja kolmikantayhteistyön voimalla. Ilman SAK:laisen ay-liikkeen väkevää ja määrätietoista työttömien puolelle asettuvaa politiikkaa tämä ei olisi ollut mahdollista.

– Tärkeimmän tavoitteemme tulee edelleen olla työttömyyden vähentäminen ja sitä kautta oikeudenmukaisuuden lisääminen ja syrjäytymisen estäminen. On aika asettaa uusi työllisyystavoite. Työllistymisaste tulee nostaa 75 prosenttiin ja työttömyys painaa viiteen prosenttiin.

– Paras lääke syrjäytymisen ja köyhyyden estämiseksi on työpaikka. Köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa politiikassa on pidettävä tiukasti kiinni työnteon ensisijaisuudesta. Tämän periaatteen varaan tulee rakentaa myös sosiaaliturvan kehittämistyö. Sosiaalipolitiikassa on varottava sellaisen seikkailupolitiikan ja katteettomien lupausten tietä, jossa laskut ovat arvaamattoman suuret ja maksajia entistä vähemmän.

Tulos- ja voittopalkkioista neuvottelut käyntiin syksyllä

– Tarvitsemme jatkossakin palkkojen ja muiden työehtojen vähimmäisturvaa kaikille työntekijöille Samalla on tarpeen kehittää sopimusrakenteisiin joustavuutta ilman että palkansaajien perusturvallisuus vaarantuu. Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä, joka perustuu työn vaativuuden arvioinnille, on kestävä palkkapoliittinen ohjenuora tulevaisuudessakin.

– SAK on valmis vastaamaan ajan haasteeseen. Onkin aika laajentaa paikallista sopimista ja ottaa uusia asioita paikallisen yhteistyön piiriin. Tällaisia uusia paikallisen sopimisen asioita ovat mm. työn sisältöjen, työjärjestelmien, henkilöstön koulutuksen ja työssä jaksamisen yhteinen kehittäminen. Tässä on meidän tarjouksemme työnantajille. Emme näe paikallista sopimista valtakunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten antaman vähimmäissuojan riisujana, vaan uusia yhteistoiminta- ja vaikutusmahdollisuuksia tarjoavana sopimusmallina.

– Toinen kiireellinen asia on laajentaa tulos- ja voittopalkkioiden käyttöä. SAK:n jäsenistä vain viidesosa on tulos- ja voittopalkkioiden piirissä. Siksi sopimuspolitiikan ja oikeudenmukaisen tulonjaon suuri kysymys onkin tulos- ja voittopalkkioiden käytön laajentaminen ja tätä koskevien käyttöönoton pelisääntöjen sopiminen.

– Esitänkin, että työmarkkinaosapuolet ryhtyvät jatkuvan neuvottelun kulttuurin hengessä keskustelemaan tässä esitetystä paikallisen sopimisen laajentamisesta sekä tulos- ja voittopalkkioiden pelisääntöjen luomisesta jo ensi syksynä. Neuvottelujen tulosten tulisi olla käytettävissä kun tupo-sopimuksen mukaisesti osapuolet kokoontuvat arvioimaan talous- ja työmarkkinanäkymiä v. 2002 elokuussa.

Tavoitteena eheytys – pienetkin askeleet tarpeellisia

– SAK on viime vuosikymmenet sitoutunut palkansaajaliikkeen yhteistyöhön. Olemme nähneet sen parhaaksi keinoksi puolustaa niin omien jäseniemme kuin kaikkien palkansaajien etuja. Viime tuloratkaisun tekemiseen liittyvistä vaikeuksista huolimatta tätä perusasennetta ei ole syytä muuttaa. Työmarkkinapoliittinen painoarvomme ja yhteiskuntavaikuttavuutemme on vankempi yhdessä toimien.

– SAK on valmis uusiin yhteistyökeskusteluihin muiden palkansaajajärjestöjen kanssa. On oltava rohkeutta nähdä suomalaisen palkansaajan tulevaisuuden tarpeet ahtaita järjestörajoja pidemmälle. Pidemmän aikavälin tavoitteena näen ay-liikkeen uuden historiallisen eheyttämisen, voimien kokoamisen tarpeellisuuden. Lyhyemmällä aikavälillä meillä on oltava valmiutta pieninkin askelin kulkea kohti tiiviimpää, suomalaista palkansaajaa hyödyttävää kanssakäymistä.

– Yhteistyökeskustelujen tulee olla lähtökohdiltaan kaikille avoimia ja tasa-arvoisia. Mitään palkansaajatahoa ei pidä sulkea näistä keskusteluista pois, sillä emme tarvitse uusia raja-aitoja vaan laajaa käytännöllistä, kaikille avointa yhteistyötä.

– Työ on jo liittotasolla lähtenyt liikkeelle. Palkansaajaliikkeen kestävä yhteistyön perusta on yhteisten linjojen löytäminen edunvalvontaa ja erityisesti sopimuspolitiikkaa koskevissa asioissa. Siksi on hyvissä ajoin ennen seuraavan neuvottelukierroksen alkamista käytävä perusteellinen keskustelu niin laajemmista yhteistyömahdollisuuksista kuin ajankohtaisista sopimusyhteistyön edellytyksistä ja yhdistävistä tavoitteista.

– Pitäisin arvokkaana jos palkansaajajärjestöt ryhtyisivät uudistamaan vuodelta 1978 peräisin olevan yhteistyöasiakirjan. Tavoitteena olisi laatia uusi 2000-luvun oloihin sopiva, yhteistyön periaatteet, tavoitteet ja menettelytavat käsittävä yhteistyöasiakirja.

Palkansaajajärjestöt ja puolueet yhteiseen foorumiin

– Kolmikantayhteistyö hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä on ollut se strategia, jolla viime vuodet on voitu tuloksellisesti toimia. Lipposen I hallituksen linjaus on osoittautunut kestäväksi myös nykyisen hallituksen aikana. Kun Paavo Lipposen hallitus ohjelmassaan lähti kokoamaan kansakuntaa talouskriisin raunioilta ja työttömyyden nujertamiseksi, me olimme yhdessä muiden työmarkkinajärjestöjen kanssa valmiit tähän solidaariseen urakkaan. Annamme suuren arvon sille yhteistyöpolitiikalle, jota pääministeri Lipposen molemmat hallitukset ovat johdonmukaisesti harjoittaneet. Sateenkaarihallitusten aikana maamme palkansaajakunta on voinut kokea olevansa arvostettu osa yhteiskuntaa.

– SAK toivoo, että kaikki keskeiset puolueet ovat valmiita tarttumaan ja sitoutumaan tulevaisuudessa sopimusyhteiskunnan periaatteeseen, joka perustuu vahvaan kolmikantaan ja yhteiseen työelämän kehittämiseen. Siksi onkin paikallaan, että palkansaajajärjestöt kutsuvat kaikki keskeiset puolueet ennen seuraavia eduskuntavaaleja keskustelemaan kolmikantayhteistyön periaatteista ja työelämän kehittämisen ja työllisyyden turvaamisen suurista haasteista. Tarvitsemme jatkossa laajaa yhteisymmärrystä työmarkkinoiden ja työelämän suurista kehittämislinjoista.