SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen: Harmaa talous aisoihin
Tänään julkistettuun valtiontalouden tilintarkastajain kertomukseen vuodelta 2001 sisältyy arvio harmaasta taloudesta. Arvion mukaan harmaan talouden piirissä pyörii vuosittain noin 5 miljardia euroa, josta noin puolet, eli 2,5 miljardia euroa, voi laskea verottajan menetyksiksi. Harmaa talous on siis olennainen uhkatekijä hyvinvointiyhteiskunnan puolustajille.
SAK tukee harmaan talouden torjunnan tehostamista ja harmaan talouden aiheuttamien vahinkojen vähentämistä. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan tehostamisen vaatimat henkilöstö- ja muiden resurssien lisäykset tulee sisällyttää valtion talousarvioon. Jo saatu, sekä koti- että ulkomainen kokemus osoittaa, että harmaan talouden torjunta tuo kustannuksiin nähden moninkertaisen tuoton.
Kotimaan verovuodoista yksi keskeisimmistä liittyy rakennus-, telakka-ym. alojen kuittikauppaan, jota voisi rajoittaa työvoimavaltaisille aloille jo muutama vuosi sitten ehdotetulla käännetyllä arvonlisäverojärjestelmällä. Käännetty järjestelmä tarkoittaa sitä, että urakat myytäisiin aliurakoitsijaketjun sisällä verottomina, eikä tilaajalla tai pääurakoitsijalla olisi verovähennysoikeutta. Näin veronmaksuvelvollisuus siirtyisi aliurakoitsijalta pääurakoitsijalle tai tilaajalle. Järjestelmä on jo käytössä Hollannissa ja Belgiassa ja vireillä mm. Ruotsissa, jossa arvonlisäveropetosten arvioidaan muodostavan viidesosan Ruotsin harmaasta taloudesta.
Veropohjan vuoto ei liity pelkästään harmaaseen talouteen Suomessa, vaan talouden kansainvälistymiseen. Sen seurauksena suuryritysten mahdollisuudet mm. erilaisissa kansainvälisissä yritysjärjestelyissä ja siirtohinnoittelussa ovat vähintään yhtä merkittävä veromenetysten lähde kuin harmaa talous Suomessa. Yksi keskeinen asia olisi se, että viranomaiset ottaisivat taas tietyn herpaantumisen jälkeen harmaan talouden torjunnan tosissaan ja että heille myös annettaisiin siihen riittävät resurssit ja valtuudet.
Lisätietoja
Ekonomisti Erkki Laukkanen, puh. 040-532 1777