Työmarkkinajärjestöjen etsittävä yhdessä keinoja työelämään astuvien nuorten tukemiseen

– Tulevina vuosina Suomen menestyminen on kiinni osaamisesta ja tasa-arvoisesta yhteiskuntakehityksestä. Tasa-arvoisen mahdollisuuksien takaaminen kaikille nuorille vaatii yhteiskunnalta erityisiä toimia. Syrjäytymiskehitys on estettävä ajoissa. SAK:n mielestä työmarkkinaosapuolet voisivat osana nyt käynnistyvää hanketta suunnitella yhteisiä toimia, joilla edistetään nuorten työllisyyttä, parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja tuetaan vanhemmuutta, totesi SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen nuorten osallisuutta edistävän yhteistyöhankkeen aloitustilaisuudessa. SAK haluaa myös olla mukana esittämässä näkemyksiä yhteiskuntapolitiikan eri osa-alueiden toimenpiteistä, joilla nuorten osallisuutta yhteiskunnassa voidaan edistää.

– Nuoret kiinnittyvät suomalaiseen yhteiskuntaan koulutuksen ja työn kautta. Nuorten työllistymiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Joitakin viitteitä on jo saatu siitä, että nuorten työllisyystilanne on kulkemassa huonoon suuntaan. Toisaalta ammattitaitoisen työvoiman kysyntä kasvaa suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Uusien pienten ikäluokkien tullessa työmarkkinoille ja ammattitaitovaatimusten jatkuvasti kasvaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä ammatillisen koulutuksen laatuun ja vetovoimaan.

– Nuorten työllisyydestä huolehtiminen edellyttää paitsi työvoimapoliittisia toimia, myös vastuuta työnantajilta. Työmarkkinaosapuolet voisivat yhdessä ryhtyä valmistelemaan toimia nuorten työttömien työllistämiseksi, Ihalainen esitti. – Esimerkiksi työkokemuksen saaminen kesätyöpaikkojen kautta tai yritysten panostukset nuorten työttömien palkkaamiseksi voisivat edesauttaa nuorten työllistymistä. Työnantaja- ja työntekijäjärjestöt voisivat yhdessä pohtia myös kuinka toisen asteen ammatillisen koulutuksen työssäoppimisjaksot nykyistä paremmin saataisiin tukemaan työmotivaatiota ja osaamista.

– Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat entistä enemmän tukea niin kotona kuin koulussa, mikä merkitsee että mm. oppilashuollon resursseista on huolehdittava. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen on tärkeä kysymys paitsi pienten lasten myös nuorten kannalta. Työmarkkinaosapuolten kesken on mietittävä, millaisin toimin työelämä voi joustaa niin, että vanhemmilla on aikaa ja jaksamista panostaa nuortensa tukemiseen. Tässä tärkeitä ovat mm. työaikakysymykset. Työmarkkinaosapuolet ovatkin yhteistyössä laatineet hyviä työaikakäytäntöjä koskevan kannanoton ja siihen liittyvän muistilistan. Niiden hyödyntäminen työpaikoilla tarvitsee jatkossa liittojen ja keskusjärjestöjenkin tukea.

Nuorten osallisuutta edistävän yhteistyöhankkeen aloitustilaisuus pidettiin tiistaina Helsingissä. Nuorten syrjäytyminen nousi voimakkaasti esille SAK:n valtuuston kokouksessa viime marraskuussa. Joulukuussa SAK esitti pääministeri Lipposelle, että hallitus asettaisi laajapohjaisen, eri tahoja ja asiantuntijoita edustavat toimikunnan, jonka tehtävänä olisi kartoittaa nuorten pahoinvointiin, syrjäytymiseen ja työttömyyteen liittyviä syitä sekä tehdä esityksiä nuorten aseman parantamiseksi.

Lisätietoja SAK:n Puheenvuoro-sarjan julkaisussa Tulevaisuus kaikille nuorille (Puheenvuoro 1/2002) (pdf)