Kunnan pitää pystyä tuottamaan lakisääteiset palvelut
Kuntaliitokset arveluttavat
SAK:n valtuutetut epäilevät kuntaliitosten hyötyjä. Kysyimme kolmelta SAK:n valtuuston jäseneltä, tarvitaanko kuntaliitoksia. Vastaajien mielestä liitoksilla saavutetut suuremmat kunnat eivät saa olla itseisarvo. On kuitenkin tilanteita, jolloin liitokset ovat perusteltuja.
– Joissakin tilanteissa kuntaliitokset ovat tarpeen, mutta mikään automaatti ne eivät saa olla, vastaa Rakennusliiton Teuvo Mattanen Rovaniemeltä.
Hänen mielestään liitokset ovat perusteltuja silloin, jos kunnan taloudellinen tilanne on huono ja uhkaa heiketä edelleen eikä palveluja kyetä ilman liitosta järjestämään.
– Eduskunta ei kuitenkaan voi määrätä, mitkä kunnat menevät yhteen. Liitoksista on päätettävä kunnissa.
Puuliiton Ritva Rissanen suhtautuu kielteisesti kuntaliitoksiin.
– Puhun omasta kokemuksesta. Meillä Salossa monta kuntaa yhdistyi, mutta liitos ei ole mielestäni toiminut kovin hyvin.
Rissasen mielestä suurten kuntakokonaisuuksien haittoina ovat palvelujen häviäminen syrjäkunnista ja keskittyminen entisestään.
– Voihan yhdistymisten myötä tulla säästöjä, mutta vastaavatko ne tarkoitustaan, jos palvelut karkaavat vanhuksilta, liikenneyhteydet heikkenevät ja kouluja lopetetaan, Rissanen pohtii.
– Kyllä kuntaliitoksia tarvitaan, mutta eivät ne ole mikään yleislääke ongelmiin, sanoo Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n Ilppo Alatalo.
Hänen mielestä kuntaliitos on perusteltu silloin, jos kunnalla ei ole kykyä vastata velvoitteistaan tai kunnan talous on pääosin valtion tuen varassa.
– Sellainen ei ole terve tilanne. Mutta esimerkiksi meillä Keravalla ei ole mitään tarvetta yhdistyä, sillä taloutemme on hyvässä kunnossa. Yhdistyminen ei toisi lisäarvoa.
Alatalon mukaan on tilanteita, joissa kuntaliitos on tehtävä pakolla, mutta se ei ole hyvä asia.
– Ensisijaisesti kuntien oman tahdon pitää ratkaista ja paikallisen näkemyksen siitä, kenen tai keiden kanssa yhdistytään.
Kuntavaalit järjestetään suunnuntaina 28.10.2012